Hyppää sisältöön
Media

Suomen kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma linjassa komission ilmastoriskien tiedonannon kanssa

Julkaisuajankohta 14.3.2024 8.11
Tiedote

Komissio kiirehtii 12.3. julkaistussa tiedonannossaan ilmastoriskien hallinnasta toimia, joiden avulla Euroopan unioni ja jäsenvaltiot voivat varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Suomen kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma antaa tähän hyvät valmiudet.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien aktiivista ennakointia, ehkäisyä ja hallintaa. Komission tiistaina julkaistu tiedonanto ilmastoriskien hallinnasta tuo esille, että ilmaston muuttuminen vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskunnan toimintoihin – esimerkiksi talouteen, turvallisuuteen, ympäristöön, terveyteen ja hyvinvointiin. Muutokset ovat jo osin peruuttamattomia. Komissio peräänkuuluttaakin välittömiä toimia, joiden avulla EU ja jäsenvaltiot voivat varautua yhä voimakkaammin etenevästä ilmastonmuutoksesta aiheutuviin vaikutuksiin. 

”Maatalous-, metsä-, kalastus-, vesi- ja muun luonnonvarapolitiikan mahdollisuuksia vahvistaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaa tulee tarkastella kattavasti. Vaikutukset vaihtelevat kuitenkin maiden välillä, joten EU-tason toimien kehittämisessä tulee huomioida jäsenmaiden erityispiirteet ja paikalliset olosuhteet”, painottaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Suomi on ollut edelläkävijä kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Vuoden 2022 lopulla hyväksytty Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 (KISS2030) määrittää keskeiset toimet suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseksi muuttuvassa ilmastossa. Kokonaisuudessaan kansallinen sopeutumissuunnitelma on hyvin linjassa komission tiedonannon ja sen korostamien sopeutumistarpeiden kanssa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eri sektoreihin välittyvät monesti muuttuvien ja äärevöityvien vesiolojen kautta. Tulvariskien lisäksi kuivuuteen liittyvien riskien on arvioitu lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä Suomessakin. Kuivuusriskien hallinnan kehittäminen on huomioitu myös Suomen kansallisia sopeutumistoimia ohjaavassa suunnitelmassa. Sopeutumispolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa koordinoi maa- ja metsätalousministeriö laaja-alaisessa yhteistyössä eri tahojen kanssa.

”Ilmastonmuutos vaikuttaa myös moniin elinkeinoihin sekä suoraan että välillisesti. Haasteisiin vastaaminen edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä”, linjaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen.

Ennakointi turvaa yhteiskunnan toimintaa ja hyvinvointia

Komission tiedonannon yhteydessä julkaistiin Euroopan ympäristökeskuksen johdolla laadittu eurooppalainen ilmastoriskiarvio. Arvioinnin mukaan Eurooppa lämpenee kaksi kertaa keskimääräistä nopeammin ja nykyiset sopeutumistoimet ovat riittämättömiä vastaamaan voimakkaasti etenevän ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Raportissa arvioiduista 36 merkittävästä ilmastoriskistä yli puolet vaatii välittömiä lisätoimia. Sään ääri-ilmiöistä aiheutuvat vahingot ovat kasvussa ja Euroopassakin tulvat, kuivuudet ja maastopalot piinaavat monia maita jo säännöllisesti.

EU:n sopeutumistyössä ilmastoriskien hallinta pyritään valtavirtaistamaan osaksi kaikkia politiikkalohkoja ja rahoitusinstrumentteja. Tiedonannon mukaan komissio tulee vahvistamaan ilmastoriskien hallintaa tukevaa tietopohjaa, työkaluja sekä rahoitusinstrumentteja. Lisäksi tiedonannossa esitetään luontoympäristöjä, vettä, terveyttä, ruoantuotantoa, infrastruktuuria sekä julkista taloutta koskevia toimia. 

Komissio korostaa, että EU:n ruoantuotannon kriisinsietokyvyn vahvistaminen on ensisijaisen tärkeää. Komissio tulee jatkamaan toimia ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistämiseksi ruoantuotannossa useiden eri toimien kautta muun muassa maatalouspolitiikan ja maaperää koskevan lainsäädännön avulla.

”Panostamalla riskien ennakointiin ja niihin varautumiseen voimme vähentää tulevia vahinkoja ja turvata yhteiskunnan toimivuutta, terveyttä ja hyvinvointia muuttuvissa olosuhteissa. EU-tasolla kehitettävän tietopohjan ja riskienhallinnan työkalujen tulee tukea jäsenmaissa tehtäviä sopeutumistoimia”, toteaa sopeutumistyön kansallisesta koordinaatiosta vastaava luonnonvaraneuvos Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Muualla verkossa:


Komission tiedonanto
Eurooppalainen ilmastoriskiarvio
Komission tiedote ja materiaalit 12.3.2024
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030

Lisätietoja:


Kirsi Mäkinen
luonnonvaraneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
0295 162104

EU ja kansainväliset asiat Hallinto Ilmastonmuutos Luonnonvarat Luonto ja ilmasto Metsät Ruoka ja maatalous Tutkimus ja kehittäminen Varautuminen Vesi Ääri-ilmiöt