Suomen kuivuusriskien hallinnan suuntaviivat lausunnoille
Suomen kuivuusriskien hallintaa kehitetään kokonaisvaltaisesti kuivuuden yhteiskunnallisten vaikutusten vähentämiseksi. Tavoitteet ja toimenpiteet määritellään kansallisissa suuntaviivoissa, joita koskeva lausuntokierros on käynnissä 11.6.2024 saakka.
Kuivuus aiheuttaa yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa jo nyt runsaista vesivaroistamme huolimatta. Ilmastonmuutoksen seurauksena kuivakausien arvioidaan toistuvan entistä useammin ja entistä voimakkaammin suuressa osassa Suomea.
Suomessa ei ole aikaisemmin kiinnitetty kokonaisvaltaisesti huomiota kuivuusriskeihin, mutta nyt siihen on tartuttu. Valtioneuvostossa on valmisteltu Kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat, joita koskeva lausuntokierros on käynnistynyt. Suuntaviivoilla luodaan perusta sopeutumistyölle ja riskienhallinnalle sekä esitetään keinoja riskienhallinnan kehittämiseksi.
”Kuivuuteen liittyviä riskejä tulee hallita systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Ennakointiin ja varautumiseen perustuva riskienhallinta on tehokkaampaa ja halvempaa kuin reagointi kriisin aikana”, neuvotteleva virkamies Lauri Ahopelto sanoo.
Suomen kuivuusriskien hallinnan parantamiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä, monien eri sidosryhmien ja sektoreiden toimesta. Vesihuolto ja maatalous ovat Suomessa riskialtteimpia sektoreita. Myös metsätalous, vesivoima ja ekosysteemit kärsivät kuivista kausista.
Alueista Etelä- ja Lounais-Suomi ovat kuivuudelle haavoittuvimpia. Näillä alueilla on paljon maataloutta, ja pinta- ja pohjavesivarat ovat rajallisemmat kuin muualla Suomessa. Kuivuuden vaikutuksia voi silti tulla missä päin Suomea hyvänsä.
Kuivuusriskien hallinta koostuu ennakkovaroituksista ja indikaattoreista, haavoittuvuus- ja riskitarkasteluista sekä riskienhallinta- ja valmiussuunnitelmista.
Indikaattoreiden avulla arvioidaan kuivakausien alkua, vakavuutta ja loppua. Haavoittuvuus- ja riskitarkasteluiden avulla voidaan tunnistaa riskialueita ja saada parempi ymmärrys kuivuusriskeistämme. Riskienhallinta- ja valmiussuunnitelmien avulla voidaan suunnitelmallisesti pienentää kuivuudesta aiheutuvia riskejä.
Maa- ja metsätalousministeriö huolehtii kuivuusriskien hallinnan yleiskoordinoinnista ja seurannasta valtakunnallisella tasolla yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. ELY-keskukset tukevat ja koordinoivat kuivuusriskien hallintaa alueillaan. Tulvakeskus laatii kansallisia ennakkovaroituksia ja ylläpitää tilannekuvaa.
Lisätiedot
Lauri Ahopelto, neuvotteleva virkamies, lauri.ahopelto@gov.fi, puh. 050 476 2023
Kuivuus on globaalisti yksi tuhoisimmista luonnonkatastrofeista. Vaikka Suomessa on runsaat vesivarat, ei Suomikaan ole turvassa kuivuuden vaikutuksilta.
Suomessa on 2000-luvulla koettu kaksi vakavaa kuivakautta, vuosina 2002–2003 sekä vuonna 2018. Näiden lisäksi viimeisen viiden vuoden aikana, vuosina 2019 ja 2023, on ollut hyvin kuivia kausia.
Vuoden 2018 vakava kuivuus oli kesällä ja aiheutti joidenkin arvioiden mukaan yli 400 miljoonan euron tappioita maataloussektorille. Hallitus antoi tuolloin 86,5 miljoonan euron tukipaketin maataloudelle kuivuuden johdosta.
Ilmastonmuutos kasvattaa kasvukauden pituutta, mutta samalla kasvaa haihdunta ja kuivat kaudet. Tämä tarkoittaa sitä, että jos maatalous ei pysty sopeutumaan ilmastonmuutokseen, ei pidemmästä kasvukaudesta ole hyötyä.
