Tänä talvena saa metsästää enintään kahdeksan ahmaa
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen, jonka mukaan ahmoja voidaan metsästää enintään kahdeksan metsästysvuonna 2020–2021. Poikkeuslupia haetaan Suomen riistakeskukselta. Tarkoituksena on suojata poroelinkeinoa, jolle ahmat aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Asetus astuu voimaan 24.11.2020.
Asetuksen kahdeksan ahman metsästysmäärän ei toteutuessaan arvioida heikentävän ahman suojelutasoa tai hidastavan kannan kasvua. Vuoden 2020 helmikuussa ahmoja arvioitiin olevan 385–390, kun vuonna 2017 luku oli 220–250. Suomen ahmakanta on kasvanut noin kymmenkertaiseksi siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Lisäksi Suomen kanta on osa Skandinavian elinvoimaista, yli tuhannen ahman populaatiota sekä Venäjän noin 1500 yksilön populaatiota.
Kiintiö itsessään ei johda yhdenkään ahman tappamiseen, vaan asettaa ylärajan Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien määrälle. Ilman asetusta lupien määrää rajoittaisi ainoastaan luontodirektiivi ja kansallinen lainsäädäntö. Ahmojen metsästys on tarkoitus toteuttaa ennen helmikuuta, jolloin alkaa tavallisesti ahmojen lisääntymisaika.
Ahmat aiheuttavat poroelinkeinolle merkittävää vahinkoa
Ahman tappamia poroja on vuonna 2020 ilmoitettu jo lähes 3300, kun viime vuonna määrä oli 2150. Ahmavahinkojen ennakoidaan nousevan edellisvuoden 4,1 miljoonasta 6,7 miljoonaan euroon. Kaikkien porovahinkojen arvioidaan nousevan 10,7 miljoonaan euroon, kun vuonna 2019 määrä oli 6,9 miljoonaa euroa. Kasvu aiheutuu ahmojen aiheuttamista vahingoista. Yksistään ahma aiheuttaa vahinkoa poroelinkeinolle enemmän kuin mitä muut suurpedot yhteensä. EU:n maksukatto rajoittaa kuitenkin porovahingoista maksettavat korvaukset 10 miljoonaan euroon, joten porovahinkoja ei todennäköisesti pystytä korvaamaan täysimääräisinä.
Ahman aiheuttamien porovahinkojen korvaamisessa on toistuvasti esitetty siirtymistä Ruotsissa käytössä olevaan reviiripohjaiseen korvausjärjestelmään. Reviiripohjaista korvausjärjestelmää vastustetaan laajasti poronhoitoalueen paliskunnissa. Korvausjärjestelmän vaihtaminen ei kuitenkaan vähennä ahmojen aiheuttamia vahinkoja, eikä se ole Ruotsissakaan poistanut tarvetta vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen.
Pohjois-Suomessa on paljon kansallispuistoja sekä laajoja luonnonsuojelu- ja Natura-alueita, joissa myös suurpetojen metsästys on mahdollista. Näillä alueilla ahman aiheuttamat porovahingot ovat olleet suurimmat. Metsästyksen kohdistuessa Natura 2000 –alueelle ja sen suojeluperusteena olevaan ahmaan, tulee pyynnin vaikutukset alueen ahmakantaan arvioida luonnonsuojelulain 65 pykälän mukaisesti (KHO:2020:31). Suomen riistakeskuksen on valvottava, että tällainen arviointi tehdään ja lisäksi pyydettävä arvioinnista lausunto ELY-keskukselta sekä luonnonsuojelualueen haltijalta.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, jussi.laanikari(at)mmm.fi
