Deanu čázádaga luossabivdu gildojuvvo áigodagas 2021 – Eará guliid bivdovejolašvuođat lasihuvvojit
Stáhtaráđđi mearridii odne, ahte luossa lea ráfáidahtton oppa Deanu čázádaga viidodagas 1.5.–31.12.2021. Sudja spiehkastatráddjemii lea Deanu luossanáliid jođánit fuotnánan dilli, mii lea áicojuvvon čuovvumis. Gaskaboddosaš gieldu dárbbašuvvo, dasgo gáržžiduvvonge guollebivdu vearuhivččii luossanáliid liiggás ja njoahcudivččii daid ealáskuvvama mearkkašahtti láhkái.
Gieldu šattai Suoma ja Norgga gaskavuođa ráđđádallamiin, main sohppojuvvui Deanu guollebivddus jagi 2021 guollebivdobajis. Ráddjenviidodahkii gullet Deanu váldooalli, Deanu oalgečázit, Deanuvuotna sihke vuona ovdabeali mearraviidodat viiddes njealji gieldda sturrosaš viidodagas. Gieldu guoská sihke luosa stággobivddu ja luosa bivddu orru bivdosiiguin.
Eará guliid bivdovejolašvuođat lasihuvvojit dan sadjái. Mátkkálaččaide duddjojuvvo ođđa stággoguollebivddu ’soavvellohpi’, mii lea dárkkuhuvvon omd. soavvila bivdui geahppa dolgevuoggabivdobiergasiiguin. Eará guliid fierbmebivdovejolašvuohta ovdal luosa goargŋunvuodjaleami seailluhuvvo, ja Anárjogas suvvojuvvo borgemánus gáržžiduvvon fierbmebivdu. Báikegottis ássit sáhttet bivdit stákkuin gáttis, mas ee. vuokka áŋkormearri lea ráddjejuvvon ja duššefal áŋkoriid, main eai leat ávnnjaldagat, geavahus lea lobálaš. Dasa lassin Deanus sáhttá dás maŋásge bivdit guvžžá.
Eana- ja meahccedoalloministtar Jari Leppä atná luossabivddu mearreáigásaš gielddu dárbbašlaš doaibman Deanu luossanáliid várjaleami várás.
– Suoma ja Norgga ovttas bargan mearrádus lea spiehkastatlaš, daningo dat gokčá Deanu luosa eallingearddi viidodaga mearas detnui. Mearrádus lea garas, muhto dan ulbmilin lea várjalit guollebivdovejolašvuođaid ja ealla luossanáliid Deanus maid boahtteáiggis, ministtar Leppä dadjá.
– Anán dehálaš ovddalboahtimin báikkálaš, čáhceviidodaga oamasteaddjiid ja turismma dáfus, ahte eará guollešlájaid bivdovejolašvuođat lasihuvvojit, Leppä deattuha.
Eana- ja meahccedoalloministeriija lea árvvoštallan gaskaboddosaš gielddu váikkuhusa eará vuođđovuoigatvuođaide dego opmodaga suodjái, sápmelaččaid vuoigatvuhtii hárjehit iežaset kultuvrra sihke birasovddasvástádussii vuođđolága mielde. Vuođđoláhkaváljagoddi deattuhii iežas áiggis guolástanlága dohkkeheami olis, ahte almmolaš válddis ii leat duššefal fápmudus muhto maid ovddasvástádus atnit ávvira guolleriggodagaid suvdilis geavahusas nu, ahte luonddu máŋggalágánvuohta seailu. Dán birasovddasvástádusa ollašuhttin lea lossa sudja gieldit Deanu luossabivddu jagi 2021.
Deanu luossabivdu lea sámi kultuvrra dehálaš oassi, man dihtii gieldu váikkuha sápmelaččaid vejolašvuođaide ollašuhttit iežaset kultuvrra. Árvvoštallama mielde Deanu luossabivddu mearreáigásaš boddu buorida goittotge guhkes áigegaskkain luosa guolástanvejolašvuođaid, mii ovddida maid sámi kultuvrii gullevaš guollebivdoárbevieru hárjeheami boahtteáiggis.
Sámi kultuvrra lassin luossabivddu gieldu váikkuha maid Deanuleagi dállodollui. Erenoamážit turismaealáhus ja osolašgottit gillájit turisma- ja guolástanlohpedoaluid geahppáneamis. Ohcejoga gielda lea juo álggahan guovllu doibmiiguin fáhkkatlaš ráhkadusnuppástusa doaibmabijuid válmmaštallama.
Luossabivdogielddu váikkuhusaid čuovvun lea dehálaš. Eana- ja meahccedoalloministeriija kárte čuovvunprošeavtta ruhtadanvejolašvuođaid. Čuovvun lea mávssolaš báikkálaš johkasápmelaškultuvrra ealasvuođa ja jotkkolašvuođa dáfus, man dihtii ulbmilin lea árvvoštallat váikkuhusaid ovttasbarggus sámeservošiin.
Lassediehtu:
- Ráđđádalli virgeolmmoš Tapio Hakaste, t. 0295 162 152, tapio.hakaste(at)mmm.fi
- Meahccedoalloráđđi Vesa Ruusila, t. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)mmm.fi
- Ministara sierraveahkki Teppo Säkkinen, t. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)tem.fi
