Tornionjoen lohiregaali on osa voimassa olevaa lainsäädäntöä

Lohiregaali on säädellyt Tornionjoen kalastusta jo 1700-luvun puolivälistä lähtien. Maa- ja metsätalousministeriö tilasi oikeustieteen emeritusprofessori Erkki Hollolta selvityksen siitä, kuinka hyvin tämän päivän lainsäädäntö lohiregaalia noudattaa. Nyt selvitettiin erityisesti, kuinka Ruotsin vallan jälkeinen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö ovat vaikuttaneet regaalin toteutumiseen.

Myös tutkija Juha Joona on aiemmin selvittänyt perusteellisesti lohiregaalin historiallisia vaiheita.  Professori Hollo on arvioinut selvityksessään, mikä merkitys historialliselle käsitykselle annetaan nykyisessä oikeudellisessa tarkastelussa. 

Selvityksen johtopäätös on, että oikeustila sekä Suomessa että Ruotsissa tunnustaa jossain muodossa sen, että regaalioikeus on valtiolle historiallisesti muodostunut erityisperuste, jolla valtio määrää lohenkalastuksesta. Oikeuskäytäntö on tunnustanut lohiregaalin viimeistään Kustaa Vaasan ajoista eli 1700-luvulta lähtien. Selvityksessä todetaan, ettei lainsäädännön kehitys Suomessa ole vuoden 1809 jälkeen irtisanoutunut Ruotsin vallan aikaisen lainsäädännön kannoista. Valtiolle kuuluva erityisperuste mainitaan nimenomaisesti myös Suomen kansallisessa lainsäädännössä, lainvalmisteluaineistossa ja oikeuskäytännössä. Jos lohiregaalista haluttaisiin luopua, asiasta pitäisi selvityksen mukaan säätää lailla tai asetuksella.

Maa- ja metsätalousministeriö selvittää yhdessä Lapin ELY-keskuksen kanssa, mihin kalastusoikeudellisiin ja muihin kysymyksiin lohiregaalilla on yhteyksiä Tornion-Muonionjoella. Maa- ja metsätalousministeriö selvittää eri osapuolten näkemyksiä regaliin liittyvistä hyödyistä ja haitoista järjestämällä avoimen kyselyn syksyn 2017 aikana.

Katso professori Hollon selvitys

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste, tapio.hakaste(at)mmm.fi, p. 0295 162 152

ylitarkastaja Sanna Koljonen, sanna.koljonen(at)mmm.fi, p. 0295 162 007