YK:n luontokokouksessa edistetään luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden toimeenpanoa eri sektoreille
YK:n luonnon monimuotoisuussopimuksen osapuolikokous alkaa tänään Kolumbiassa. MMM:n vastuulla olevista asioista kokouksessa käsitellään muiden muassa vieraslajeja, luonnonvaraisten lajien kestävää käyttöä sekä luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisen edistämistä hallinnonalalla.
Edellisessä YK:n luontokokouksessa (COP15) saavutettiin sopu Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisesta luonnon monimuotoisuuskehyksestä. Kehys sisältää luonnon monimuotoisuutta koskevat päämäärät vuoteen 2050 ja tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Kolumbian Calissa 21.10−1.11. pidettävässä luontokokouksessa (COP16) puolestaan pyritään sopimaan näiden maailmanlaajuisten luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta.
Päätavoitteena on saada sopu niin sanotusta sääntökirjasta, joka pitää sisällään Kunming-Montrealin luontokehyksen seurantajärjestelmän.
Kokouksen toinen keskeinen teema on kansallisten luonnon monimuotoisuuden strategioiden ja toimintaohjelmien päivitystilanteen tarkastelu. Suomen kansallisen strategian ja toimintaohjelman päivitys on vielä poliittisessa käsittelyssä, mutta luonnokset kansallisista tavoitteista on toimitettu biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.
”Tärkeä onnistuminen kokoukselta olisi, että maat laatisivat tai päivittäisivät kansalliset luonnon monimuotoisuutta koskevat strategiansa ja toimintaohjelmansa heti kokouksen jälkeen. Kokouksessa on myös tarkoitus tehdä useita teemakohtaisia päätöksiä, jotka edesauttavat osapuolia ja maita toteuttamaan kaksi vuotta sitten sovitun luonnon monimuotoisuuden kehyksen päämääriä ja tavoitteita”, toteaa kokoukseen osallistuva maa- ja metsätalousministeriön ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti.
Niemivuo-Lahden tehtävänä on ollut valmistella Suomen kantaa vieraslajien torjunnasta, luonnonvaraisten lajien kestävästä käytöstä sekä luonnon monimuotoisuutta vahvistavan työn valtavirtaistamisesta. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja sen vahvistamisen ottamista huomioon eri sektoreiden toiminnassa.
”Valtavirtaistamisen edistäminen ja sitä koskevista konkreettisista jatkoaskelista sopiminen kansainvälisellä tasolla olisivat merkittävä toimeenpanoa edistävä askel myös kansallisesti Suomessa. Se osaltaan tehostaisi aikanaan kansallisen luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian ja toimintaohjelman laaja-alaista toteutusta.”
Suomi tukee luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamista läpi hallinnon ja vahvaa yksityisen sektorin roolia. Suomi pitää ensiarvoisen tärkeänä, että mukana toimeenpanossa olisivat useat toimialat, kuten maatalous, metsätalous, kalatalous, vesiviljely, turismi, energia- ja kaivosteollisuus, infrastruktuuri ja teollisuus, joita luonnon monimuotoisuus koskee.
Haitallisten vieraslajien torjuntaa on tarkoitus edistää ottamalla käyttöön uusinta tietoa.
”Hyvin merkityksellistä olisi, että kokouksen päätöksessä hyväksyttäisiin viime vuonna hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) valmistelema haitallisia vieraslajeja koskevat arviointiselvitys, avainviestit ja ohjeistukset”, Niemivuo-Lahti avaa.
Myös luonnonvaraisten lajien kestävää käyttöä koskevassa päätöksessä tavoitellaan sitä, että hallitustenvälisen luontopaneelin arviointiselvityksen laaja-alainen tieto otetaan hyödynnettäväksi eri puolilla maailmaa.
Calin luontokokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata sosiaalisessa mediassa #luontoCOP16.
Ympäristöministeriön tiedote: YK:n luontokokous Calissa keskittyy uusien luontotavoitteiden toimeenpanoon
Muulla sivustollamme
Luonnon monimuotoisuus
