CAP-valmisteluun mukaan 2500 vastaajan mielipiteet - maatalouden heikko tulokehitys suurin yhteinen huoli
Suomalaisten mielestä maatalouden suurin ongelma ja haaste on viljelijöiden heikko tulokehitys. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan heidän mielestään ennen kaikkea tuotantoon sidottuja tukia ja tukea investointeihin sekä nuorille tukea tilan ohjaksiin siirtymisessä. Myös viljelijän aseman parantamista elintarvikeketjussa pidetään tärkeänä.
Tällaisia tuloksia saatiin maa- ja metsätalousministeriön 14.2.-30.4.2019 järjestämässä Ota kantaa –verkkokyselyssä, johon vastasi liki 2500 henkilöä. Niistä noin kaksi kolmasosaa tuli viljelijöiltä itseltään. Kysely oli auki kaikille kansalaisille.
Vastauksia käytetään EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen kansallisessa valmistelussa. Työtä tehdään parhaillaan.
Viljelijät huolissaan tulokehityksestä ja peltojen kunnosta
Viljelijän heikon tulokehityksen mainitsi haasteeksi yli 90 prosenttia viljelijöistä ja liki 80 prosenttia muista vastaajista. Vastaajat pitivät sopeutumista kuluttajien muuttuviin toiveisiin ja yhteiskunnan vaatimuksiin suureena haasteena, viljelijät vielä muita useammin. Seuraavaksi viljelijöiden listalla tuli teiden ja liikenneyhteyksien kunto, kun taas muut vastaajat painottivat enemmän ilmasto- ja ympäristökysymyksiä.
Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien näkemyksiä tärkeimmistä maatalouden ympäristöhaasteista. Viljelijät pitivät tärkeimpänä haasteena peltojen tuottokyvyn heikkenemistä. Muut pitivät suurimpana haasteena luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Kaikki vastaajat pitivät ilmastonmuutoksen vaikutusta maataloustuotantoon suurena haasteena.
Kaikki vastaajat pitivät hiilen sitomista ja talteenoton kehittämistä maa- ja metsätalouden tärkeimpänä ilmastotoimena. Myös uusiutuvien kestävien energialähteiden kehittämistä pidettiin tärkeänä. Lisäksi toivottiin viljelyjärjestelmien monipuolistamista ja maataloustuotannon kestokyvyn parantamista.
Maaseutualueiden suurimpana haasteena pidettiin maanviljelijöiden heikkoa tulokehitystä, mutta toisaalta ongelmiksi koettiin myös väestön ikääntyminen ja työpaikkojen puute maaseudulla. Tärkeimpinä ratkaisuina näihin pulmiin pidettiin investointien tukemista ja maatalous- ja maaseutuyrittäjyyden aloittamisen tukemista.
Maanviljelijöiden heikko tulokehitys oli kaikkien vastaajien mielestä pääsyy myös siihen, että maatalouteen ei tule uusia yrittäjiä. Nuoret tarvitsevat tukea ottaessaan esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen kautta vastuun maatilan johtamisesta.
Vastaajat pitivät viljelijöiden tärkeimpänä tehtävänä yhteiskunnassa tuottaa terveellisiä, laadukkaita ja monipuolisia elintarvikkeita.
”Viljelijöiden huolet ovat hyvin selkeitä. He haluavat saada tukea tuotannosta, ei näennäisviljelystä. Samasta syystä heitä huolettaa peltojen tuottokyvyn heikkeneminen. Vakavin huoli heillä on kuitenkin toimeentulostaan. Viesti on selvä, ja se pitää ottaa huomioon kansallisessa CAP-valmistelussa”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
”Kysely alleviivaa myös sitä, että EU:n uudesta seitsemän vuoden rahoituskehyksestä sovittaessa ei maataloutta voida unohtaa. Tuen on jatkuttava riittävänä”, Leppä sanoo.
Vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että viljelijöiden asemaa ketjussa tulee parantaa kitkemällä epäreiluja kaupan keinoja. ”Juuri tähän olemme halunneet puuttua, ja pitkäjänteinen työ tavoitteen eteen jatkuu”, ministeri Leppä sanoo.
Lisätietoja MMM:stä:
Maatalousekonomisti Antti Unnaslahti p. 0295162426
Ylitarkastaja Eero Pehkonen p. 0295162406
Neuvotteleva virkamies Martti Patjas p. 0295162474
