Hyvinvointia yhteiskunnalle ja tuottoa sijoittajalle
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suurempia yksityisiä rahavirtoja. Vaikuttavuussijoittaminen on uusi rahoitusmarkkinoiden megatrendi, jolla sijoittajat tavoittelevat tuoton lisäksi myös haluttuja hyvinvointi- tai ympäristövaikutuksia. Suomen kestävän rahoituksen tiekartassa kuvataan polku toimenpiteille, jotka kannustaisivat yksityisiä sijoittajia suuntaamaan varojaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Yksityisten sijoittajien kiinnostuksen lisääntyminen yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen on ollut kansainvälisten sijoittajayhteisöjen 2010-luvun merkittävin suuntaus. Vastuullisuus on ollut pitkään mukana pääomasijoittajien toiminnassa, mutta sen ympärille ei ole vielä rakentunut selkeitä käytäntöjä ja vakiintuneita toimintatapoja. Vastuullisuuden tuomat mahdollisuudet kuitenkin tunnistetaan.
Euroopan komissio on vuodesta 2018 toteuttanut kestävän kasvun rahoituksen toimenpidesuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on ohjata pääomavirtoja kestäviin investointeihin. Ohjelman avulla pyritään myös hallitsemaan rahoitusriskejä, jotka aiheutuvat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ehtymisestä tai yhteiskunnallisista ongelmista. Kestävän rahoituksen lähtökohtana on taloudellisen ja rahoitustoiminnan läpinäkyvyyden ja pitkäjänteisyyden kasvattaminen.
Toimintasuunnitelman avulla unionin rahoitusala on kovaa vauhtia kasvamassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvän teknologian merkittäväksi investointikohteeksi.
– Luonnonvarojen niukkenemisen ja ilmastonmuutoksen hallinta edellyttävät valtavia investointeja globaalisti. Tämä kehitys tarjoaa suomalaisille yrityksille merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samaan aikaa se on kiinnostava sijoitusalue, jossa korostuu sekä uudenlaisten riskien hallinta että vaikuttavuuden mittaaminen, kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen kuvailee.
Vaikuttavuuden mittaaminen on entistä tärkeämpää silloin, kun yksityistä rahaa houkutellaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita. Erityisesti jos valtio osallistuu riskinjakoon, on kyettävä osoittamaan, että investoinneilla todella saavutetaan lisäarvoa ja haluttu vaikuttavuus. Valtio voisi esimerkiksi 50–100 miljoonan euron julkisella pääomalla kannustaa 150–500 miljoonan euron yksityisiä pääomia kestäviin investointeihin.
Suomen kestävän rahoituksen tiekartta on konkreettinen askel kohti kansallista kestävän rahoituksen ekosysteemiä ja vaikuttavuussijoittamisen vauhdittamista. Vaikuttavuussijoittamisessa yksityistä pääomaa suunnataan tavoitteellisesti kansallisten tai globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen. Tavoitteiden saavuttamisen kannalta on olennaista varmistaa toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen.
– Kansallinen tiekartta auttaa poistamaan tunnistetut pullonkaulat ja muodostamaan suomalaisen rahoitusekosysteemin, joka kykenisi houkuttelemaan merkittävän määrän yksityistä pääomaa. Tässä onnistuminen edellyttää keskeisten toimijoiden eli ratkaisujen tarjoajien, sijoittajien ja vaikuttavuuden mittaajien tavoitteellista ja vuorovaikutteista yhteistyötä, neuvotteleva virkamies Timo Halonen painottaa.
Suomi on sitoutunut kestävämmän talouden ja yhteiskunnan tavoitteeseen hyväksyessään Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää moniulotteista yhteistyötä eri maiden ja toimijatahojen kanssa sekä aktiivista tiedon ja kokemusten vaihtoa, parhaiden käytäntöjen jakamista ja politiikan johdonmukaisuutta. Kansallinen tiekartta auttaa muodostamaan suomalaisen rahoitusekosysteemin, joka on erottamaton osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ratkaisuja.
Verkkotallenne tiekartan julkistamistilaisuudesta
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162411, timo.halonen(at)mmm.fi
kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295162086, seppo.rekolainen(at)mmm.fi
kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksikön päällikkö Max von Bonsdorff, ulkoministeriö, puh. 0295351720, max.vonbonsdorff(at)formin.fi
Leading Consultant Mikko Halonen, Gaia Consulting Oy, puh. 0407002190, mikko.halonen(at)gaia.fi
