MMM:n, SYKEn ja Luken yhteistiedote:
Tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä vahvistettava

Maa- ja metsätalousministeriö 3.4.2019 8.30
Tiedote
Rankkasateet ja tulvat ovat yksi esimerkki ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä sää- ja ilmastoriskeistä tulee tuoreen arvioinnin mukaan vahvistaa Suomessa edelleen. Riskit ja keinot niihin varautumiseen tunnetaan eri hallinnonaloilla ja jopa yksittäisissä organisaatioissa vaihtelevasti, yksityisen sektorin toimijoiden joukossa paikoin jopa hyvin heikosti.

Tiedon jakamisen ohella kehitettävää löytyy vastuunjaosta, koordinoinnista ja ohjauskeinoista. Myös sää- ja ilmastoriskien hallintaa tukevien työkalujen kehittämiseen tulisi panostaa nykyistä enemmän.

Tiedot käyvät ilmi tänään julkaistusta raportista, jossa arvioidaan vuonna 2014 laaditun Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 toimeenpanoa ja kehittämistarpeita toimeenpanon edistämiseksi. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottama väliarviointi perustuu asiakirja-aineistoihin, viranomaisten tekemään itsearviointiin sekä ulkopuoliseen arviointiin, johon on koottu viiden alueellisen sidosryhmätyöpajan ja laajan valtakunnallisen kyselyn tulokset.

Sää- ja ilmastoriskien hallinta vielä puutteellista

Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien hallinta on vielä osin puutteellista, vaikka tiedon tuotanto onkin lisääntynyt ja tietoisuus riskeistä kasvanut erityisesti julkisen hallinnon toimijoiden keskuudessa. Panostamalla enemmän sopeutumistoimien suunnitteluun ja toimeenpanoon ilmastonmuutoksen haitallisia seurauksia voitaisiin rajoittaa nykyistä tehokkaammin.

”Arvioinnin tuloksiin on tärkeää tarttua monialaisesti, jotta yhteiskunnan ilmastokestävyys vahvistuu”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten, joka toimii kansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanon seurantaryhmän puheenjohtajana. Hän painottaa muutoksiin sopeutumisen vahvistamista erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvien taloudellisten riskien hallitsemiseksi.

”Sopeutumissuunnitelma ja sen toimeenpanoon liittynyt viranomais-, tutkimus- ja muu yhteistyö ovat jo lisänneet tietoisuutta asiasta, ja sää- ja ilmastoriskit otettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa huomioon myös Kansallisessa riskiarviossa”, sanoo Lilja-Rothsten. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Yhteistyön vahvistaminen, kumppanuudet sekä ilmastokestävät ratkaisut ovat tärkeitä tavoitteita, jotka voivat edistää osaltaan myös suomalaisen osaamisen vientiä ja globaalien ruokaturvaan, puhtaan veden riittävyyteen ja luonnonvarojen käytön kestävyyteen liittyvien haasteiden ratkaisua.

Vastuita selkeytettävä ja koordinointia kehitettävä

Tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksiin liittyvistä riskeistä pitää lisätä erityisesti niillä toimialoilla, joille sään vaihtelu ei ole tähän asti ollut toiminnan kannalta merkityksellistä. Julkisen hallinnon tulee tämän vuoksi kehittää edelleen ilmastokestävyyteen liittyvää osaamistaan ja viestiä aiheesta systemaattisesti ja selkeästi niin, että eri toimialojen ja kohderyhmien erilaiset tilanteet otetaan huomioon. Toimialakohtaisen ohjauksen lisäksi tarvitaan työkaluja ja opastusta, joiden avulla erityisesti alueelliset ja paikalliset toimijat voivat vahvistaa omatoimisesti sopeutumiskykyään.

Myös vastuita ja koordinointia tulee selventää ja kehittää. Arvioinnin mukaan useilla toimialoilla on epätietoisuutta riskienhallinnan ja sopeutumisen edistämisen vastuutahoista, erityisesti hallinnon ulkopuolisten tahojen keskuudessa. Tarve roolien ja vastuiden selkeyttämiseen korostui erityisesti hallinto- ja toimialarajat ylittävissä kysymyksissä.

”Ilmastoriskeihin varautuminen tulee huomioida kaikilla toimialoilla ohjauskeinoja kehitettäessä”, painottavat arviointiraportin laatimisesta vastanneet tutkijat Kirsi Mäkinen SYKEstä ja Jaana Sorvali Lukesta. Toimijat yhteiskunnan eri tasoilla tarvitsevat käytännönläheistä tietoa ja sopeutumista tukevia työvälineitä kuten ennakointi- ja varoitusjärjestelmiä, riski- ja kustannusarvioita sekä skenaarioita ja tilannekuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Hyvä esimerkki konkreettisista työkaluista ovat kuntien käytössä jo olevat tulvakartat, joita hyödynnetään aktiivisesti muun muassa maankäytön ja pelastustoiminnan suunnittelussa.

Arvioinnissa tuli ilmi myös se, ettei ilmastonmuutoksen hillinnän ja muutokseen sopeutumisen välistä eroa ja keskinäistä kytkentää vielä täysin hahmoteta. Molemmilla asioilla on kiire, ja varautuminen muutoksiin voi osaltaan motivoida toimijoita myös ilmastonmuutosta hillitsevien toimien tehostamiseen. Tavoitteena tulee olla ilmastokestävyys, joka korostaa sekä ilmastonmuutoksen hillinnän tehostamista että sää- ja ilmastoriskien hallintaa edistävien uusien toimintatapojen ja työkalujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Väliarviointi julkistettiin maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä tilaisuudessa, jossa ilmastomuutoksen vaikutuksia ja niihin varautumista tarkasteltiin muun muassa riskienhallinnan, rahoituksen, elinkeinoelämän, alue- ja kuntasektorin, ilmastotutkimuksen ja kokonaisturvallisuuden näkökulmista.

Lisätietoja:

• Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmän puheenjohtaja
Saara Lilja-Rothsten, p. 029 516 2060, [email protected]

• Arviointiin osallistuneet tutkijat:

• Ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksesta yleisesti, yksikönpäällikkö Hilppa Gregow,
Ilmatieteen laitos, p. 029 539 3510, [email protected]


Kts. myös MMM-tiedotteet:
• 27.3.2019 Varautumista metsäpaloihin tehostetaan
• 21.3.2019 Vuoden 2018 Timanttiteko-palkinto Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanolle
• 20.12.2018 MMM nimesi merkittävät tulvariskialueet 2018–2024

Ilmastonmuutos Luonto ja ilmasto Rakentamissäädökset Tulvat Tutkimuslaitokset Varautuminen Vieraslajit Ääri-ilmiöt