Varautumista metsäpaloihin tehostetaan

Metsäpalojen torjunnassa, niin palojen ehkäisyssä kuin sammutustyössä, on tärkeintä sujuva yhteistyö eri viranomaisten ja toimijoiden välillä. Pelastusviranomaiset, Ilmatieteen laitoksen edustajat ja metsätalouden parissa toimivat kokoontuivat 27.3. Suomen palopäällystöliiton kutsumina yhteiseen seminaariin keskustelemaan viime vuosien metsäpalokokemuksista ja varautumisesta tuleviin paloihin.

Pyhärannassa oli viime heinäkuussa suomalaisittain laaja metsäpalo, jonka vahingot olisivat voineet nousta huomattavasti suuremmiksi ilman pelastuslaitosten, alueellisten viranomaisten ja niiden yhteistyöverkoston nopeaa ja tehokasta toimintaa. Suomessa palojen leviämistä ehkäisevät monet ennalta mietityt toimenpiteet, ja pelastuskalusto ehtii yleensä nopeasti paikalle tiheää metsäautotieverkostoa hyödyntäen. Palot myös havaitaan meillä yleensä nopeasti satelliittiseurannan ja tähystyslentojen ansiosta.

Ilmastonmuutos lisää kuitenkin laajojen metsäpalojen riskiä, ja metsäpalojen ehkäisemiseen ja torjuntaan panostetaan siksi sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Suomen metsäkeskus on esimerkiksi kehittämässä pelastusviranomaisten avuksi avoimeen metsätietoon, lasersäteiden avulla mitattuun kolmiulotteiseen (laserkeilaus)tietoon ja metsikkötietoihin pohjautuvia metsäpalokarttoja. Kartoista näkyy, missä palo todennäköisimmin syttyy ja miten se uhkaa levitä maastossa, ja niiltä löytyvät merkinnät myös metsäautoteistä ja sammutusveden kannalta tärkeistä vesistöistä.

Metsien hyvä hoito on olennainen osa paloriskien hallintaa

Hyvin hoidetut ja monimuotoiset metsät kestävät paremmin muuttuvan ilmaston aiheuttamaa rasitusta. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla vastikään päivitetyssä kansallisessa metsästrategiassa painotetaan siksi aiempaa voimakkaammin ilmastokestävien metsänhoitomenetelmien kehittämistä.

Ilmatieteen laitos arvioi säännöllisesti metsämaaston paloriskiä säähavaintoihin ja laskentamalliin perustuvalla metsäpaloindeksillä ja antaa tarvittaessa ruohikko- tai metsäpalovaroituksen. Sisäministeriö ja pelastustoimi asettavat puolestaan tarvittaessa avotulentekokiellon ja jakavat tietoa oikeista toimintatavoista metsäpalovaroituksen aikana. Jos metsäpaloja kaikesta huolimatta syttyy, pelastuslaitokset pyrkivät sammuttamaan ne nopeasti tarvittaessa yhteistyössä Metsäkeskuksen valmiusryhmien, sopimuspalokuntien, muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa.

Myös metsäpaloja koskeva kansainvälinen yhteistyö on lisääntynyt. Metsäpaloasioita käsitellään niin pohjoismaisissa, Euroopan unionin kuin laajemminkin kansainvälisillä yhteistyöforumeilla. Pohjoismaiden maa- ja metsätalousministerit sopivat viime syksynä yhteispohjoismaisen yhteistyön tiivistämisestä kuivuuden ja metsäpalojen aiheuttamien ongelmien vähentämiseksi. Työn tuloksena on valmistumassa raportti, joka kuvaa metsäpalotilannetta ja keinoja palojen hallitsemiseksi eri maissa.

Lisätietoja:
• Neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2162, etunimi.sukunimi@mmm.fi
• Pelastusylitarkastaja Rami Ruuska, sisäministeriö, p. 0295 488 424, etunimi.sukunimi@intermin.fi
• Suomen metsäkeskus (erityisesti metsäpalokartat): elinkeinopäällikkö Leena Leskinen, p. 029 432 5051, 050 308 4696, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi