MMM:n yleinen blogi

Tarvitseeko meidän hävetä

Arvo Kokkonen Julkaisupäivä 10.7.2017 15.30 Blogit MMM

Eräät kansainväliset paikkatietoyhteisöt - mukaan lukien tiedeyhteisöt - valmistelevat indeksiä, jolla voitaisiin mitata ja verrata eri maiden kehittyneisyyttä paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamisessa. Me suomalaiset olemme aina olleet kiinnostuneita tietämään, miten pärjäämme eri vertailuissa suhteessa muihin kansoihin. Ja ovathan PISA-tutkimustulokset olleet meille mairittelevia.

Sattui mahdollisuus kansainväliseen vertailuun

Ordnance Survey on järjestänyt vuodesta 1924 lähtien Cambridge Conference -nimisen karttalaitosten ylimmän johdon tapaamisen aina muutaman vuoden välein. Tänä vuonna konferenssissa oli edustettuna 38 maata ympäri maailman. Alun perin tapaaminen oli tarkoitettu Brittiläisen Kansainyhteisön jäsenmaille, mutta nykyisin se on avoin kaikille. Olennaista tapahtumassa ovat keskustelut avoimessa ilmapiirissä ja omien kokemusten ja näkemysten jakaminen.

Kun tapaamisen tavoitteena oli ennakoida seuraavan kymmenen vuoden aikana oletettavasti tapahtuvia muutoksia, sattui se varsin sopivasti itselleni nyt, kun olemme valmistelemassa Paikkatietopoliittista selontekoa. Maat ovat kovin erilaisessa asemassa verrattuna toisiinsa. Eivätkä taloudellista vahvuutta kuvaavat tunnusluvut korreloi paikkatietoinfrastruktuurin tilan kanssa. Jotkut maat ovat vasta hahmottamassa paikkatietoinfrastruktuurinsa rakentamista, toiset ovat paikkatietoalusten rakentamisessa pitkällä ja jotkut päässeet paikkatietopalvelujen tuottamisessa esimerkilliselle tasolle.

Monilla valtioilla samanlaisia haasteita ja tavoitteita

Paikkatietoa ei pidä nähdä erillisenä asiana, vaan se on yksi tiedon ominaisuus. Jos kaikella tiedolla 85 %:ssa tapauksista on sijainti, onko tarvetta erikseen korostaa paikkatietoa? Kaikille maille näyttää olevan yhteistä vaikeus terminologian ja käsitteistön selostamisessa ymmärrettävällä kielellä mm. käyttäjille ja poliittisten päätösten tekijöille. Saudi-Arabian johtaja sanoi osuvasti, että pitäisikö meidän ottaa mallia lääketieteellisestä yhteisöstä, jossa lääkäreillä on oma ammattikielensä, mille on perustelut olemassa, mutta asiakkailleen lääkärit pyrkivät kertomaan asiat kansankielellä.

Standardien merkitys korostuu valtavasti, ja siitä paikkatietoyhteisössä vallitsee yksimielisyys. Detaljien rikkaus, eri järjestelmien integraatio ja esineiden internet ovat vahvoja muutosajureita. Teknologinen kehitys menee omalla tiellään mielikuvituksen ja innovaatioiden tulona. Tietojen laadun parantamistyötä on kaikilla kansoilla.

Mielestäni meillä suomalaisilla ei ole mitään hävettävää paikkatietojemme nykyisen tilan suhteen. Olemme pieni kansa, mistä on omat etunsakin. Tunnemme toisemme ja tapaamme toistemme kanssa tuon tuosta. Oli hätkähdyttävää kuulla, kun erään eurooppalaisen ison maan kirjaamisviraston pääjohtaja kertoi, ettei hän eikä ilmeisesti hänen edeltäjänsäkään ole koskaan pitänyt yhteistyöneuvotteluja saman maan karttalaitoksen pääjohtajan kanssa! Näinkin kaukana Land Administration ja Mapping voivat olla samassa maassa. Paikkatietopoliittinen selonteko on myös foorumi kansallisella tasolla yhteisen näkemyksen rakentamisessa.


Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja

Kommentit
Ei kommentteja vielä Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita