Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Hillintätoimista huolimatta ilmasto lämpenee, eikä ilmastonmuutosta voida enää kokonaan estää. Ilmaston lämmetessä sekä sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä niin luonto kuin yhteiskunta joutuvat poikkeuksellisen nopean muutoksen kohteeksi.

Ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin, kuten tulvien yleistymiseen, on varauduttava ja kyettävä sopeutumaan. Sopeutumisella pyritään varautumaan ilmaston muuttumiseen kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Sopeutumistoimenpiteisiin ryhtyminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on kaikkein kustannustehokkainta.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että yhteiskunnalla on kyky sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin ja hallita niihin liittyvät riskit. Sopeutumissuunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 20.11.2014. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (2022) toimeenpanon väliarviointi julkaistiin 3.4.2019.

Sopeutumissuunnitelman toimeenpanolla voidaan vähentää haitallisia seurauksia, joita ilmastonmuutoksesta aiheutuu muun muassa ihmisten turvallisuudelle ja elinoloille, luonnolle, elinkeinoille ja yhteiskunnan tärkeille toiminnoille. Tavoitteena on myös hyödyntää niitä mahdollisuuksia, joita sopeutumisella voidaan saada elinkeinoille ja liiketoiminnalle.

Sopeutumissuunnitelman keskeisin linjaus on ilmastonmuutokseen sopeutumisen ottaminen osaksi kaikkien toimialojen tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja kehittämistä. Ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman seurantaryhmä koordinoi suunnitelman toimeenpanoa.

Katso myös

Valtioneuvoston periaatepäätös Kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta 2022
Tietoisku (2018) ja esite (2009) sopeutumisesta

Sopeutuminen ja ilmastolaki 

Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman toimeenpanotilanteesta raportoitiin 17.6.2020 eduskunnalle annetussa ilmastovuosikertomuksessa 2020.

Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. 

Valtioneuvosto hyväksyy kansallisen sopeutumissuunnitelman vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Sopeutumissuunnitelma sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun sekä tarpeen mukaan hallinnonaloittaisia, sopeutumista koskevia toimintaohjelmia. 

Sopeutumistoimien toimeenpanosta, niiden riittävyydestä ja tehokkuudesta raportoidaan vähintään kerran vaalikaudessa osana ilmastovuosikertomusta. 

Katso myös

Ilmastolaki
YM: Ilmastolaki 
Julkaisut ja materiaalit

Lisätietoja

Kirsi Mäkinen, neuvotteleva virkamies  
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Luonnonvara- ja vesitalousyksikkö 
029 516 2104, [email protected]