Metsälaki

Metsälain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä. Metsälaki asettaa metsien hoidolle ja käytölle vähimmäisvaatimukset, joiden perusteella metsänomistaja tekee yksityiskohtaiset metsänkäsittelypäätökset tavoitteidensa mukaisesti. Metsälaissa vähimmäisvaatimuksia säädetään muun muassa puun korjuuseen, metsän uudistamiseen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Metsälain ohella metsien käyttöä säätelevät myös metsälain nojalla annettu valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä sekä esimerkiksi laki metsätuhojen torjunnasta. Myös ympäristölainsäädännöllä, kuten esimerkiksi luonnonsuojelulailla, on vaikutuksia metsätalouteen.

Metsälainsäädännön kehitys

Suomen metsät olivat 1800-luvun puolivälissä niin voimakkaassa käytössä, että viranomaiset huolestuivat metsien häviämisestä. Tämän seurauksena suomalaisen metsälainsäädännön perustaksi tuli määräys ”metsää älköön hävitettäkö”. Vuonna 1886 säädettiin Suomen ensimmäinen metsälaki, johon koottiin kaikki metsiä koskevat säännökset. Lain tarkoituksena oli edistää metsän luontaista uudistumista, sillä tuohon aikaan metsän uudistuminen avohakkuun jälkeen koettiin epävarmaksi. Tämän jälkeen metsälakia ja metsälainsäädäntöä on kehitetty yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti.

Nykyinen metsälaki (1093/1996) tuli uudistettuna voimaan vuonna 2014. Uudistettu metsälaki lisäsi merkittävästi metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Uudistuksella haluttiin parantaa metsätalouden kannattavuutta, vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla ja motivoida metsäomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti. Metsien hoidossa sallitaan aikaisempaa tehokkaampi metsätalous sekä vähemmän intensiiviset menetelmät, joilla metsistä saatavia hyötyjä ja metsänomistuksen eri tavoitteita voidaan sovittaa yhteen.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta tekemä arvio metsälain muutosten vaikutuksista valmistui tammikuussa 2020. Arvioinnin mukaan lakimuutoksen tavoitteet on monilta osin saavutettu. Joiltakin osin vaikutuksia ei kyetty vielä näin lyhyessä ajassa havaitsemaan ja arvioimaan. Jatkohankkeessa arvioitiin metsien monimuotoisuuden turvaamisen onnistumista. Metsälain ilmastovaikutuksia arvioitiin vuonna 2023.

Muualla palvelussamme


Metsälainsäädäntö

Uudet teknologiat tuovat mahdollisuuksia metsälain valvontaan (MMM:n tiedote 12.4.2023)
Raportti: Metsälain ilmastovaikutusten arviointi (Luonnonvarakeskuksen julkaisu 2023)
Raportti: Metsälain arvioinnin jatkoselvitys 10 §:n muutosten vaikutuksista monimuotoisuuden turvaamiseen  
Selvitys metsäluonnon monimuotoisuutta turvaavan metsälain pykälän toimivuudesta valmistui (MMM:n tiedote 28.1.2021)
Metsälain ja metsätuholain vaikutusarviointi valmistui – hyönteistuhojen torjumiseksi ehdotetaan lakimuutoksia (MMM:n ja Luonnonvarakeskuksen yhteistiedote 14.1.2020)
Metsälain ja metsätuholain muutosten arviointi -raportti (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 3/2020)

Muualla verkossa

Metsälaki (1093/1996)
Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1308/2013)
Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta (1320/2013)

Lisätietoja

Satu Rantala, neuvotteleva virkamies 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Metsä- ja bioenergiayksikkö Puhelin:0295162045   Sähköpostiosoite:


Vilppu Talvitie, yksikön päällikkö, hallitusneuvos 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Oikeudellinen yksikkö Puhelin:0295162417   Sähköpostiosoite: