EN FI SV

Saaristopolitiikka

Suomi kuuluu maailman vesistörikkaimpiin maihin - vesistöisyys ja saaristoisuus koskettavat lähes kaikkia Suomen kuntia.

Saaristoisuus ja vesistöisyys vaikuttavat Suomen yhdyskuntarakenteeseen tehden siitä pirstonaisen. Pirstonaisuus asettaa alueet eriarvoiseen asemaan ja saaristopolitiikan tavoitteena onkin tasata vesistöisyydestä ja saaristoisuudesta aiheutuvia haittoja.

Haittojen tasaamisen lisäksi saaristopolitiikalla on tärkeä tehtävä saaristo- ja vesistöalueiden vahvuuksien, paikallisen potentiaalin esille nostamisessa. Saaristopolitiikan lähtökohtana on taloudellisesti, ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä aluekehittäminen.

Saaristopolitiikan painopistealueita ovat: 

  • elinkeinot ja työllisyys

  • vakituinen ja vapaa-ajan asuminen

  • liikenne- ja tietoliikenneyhteydet

  • ympäristö ja luonto

  • saaristokulttuuri

  • lapset ja nuoret

Saaristopolitiikkaa jo vuodesta 1949

Saaristopolitiikkaa on toteutettu Suomessa vuodesta 1949 alkaen. Saaristopolitiikka onkin Suomen vanhin järjestyneen aluepolitiikan muoto. Saaristopolitiikan perustana on laki saariston kehityksen edistämisestä, joka on annettu vuonna 1981 (494/81, 1138/93). Suomessa on kahdeksan saaristokuntaa ja 40 saaristo-osakuntaa, jotka ovat nimetty saaristolain pohjalta. 

Saaristopolitiikan kehittämistyötä tekee parlamentaarinen saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) sihteeristöineen, jonka valtioneuvosto asettaa vaalikaudeksi kerrallaan. Saaristopolitiikkaa toteutetaan saaristo-ohjelmien kautta.

Saaristopolitiikka tukee saaristo- ja vesistöalueiden kehittämistä yhdessä maaseutu- ja kaupunkipolitiikan kanssa.

Lue lisää

www.saaristopolitiikka.fi 

Saaristopolitiikan historiikki (PDF-tiedosto)

Skärgårdspolitikens historik (PDF-fil)

päivitetty 31.8.2020

Lisätietoja

Elina Auri, johtava asiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaosasto, Maaseudun kehittämisyksikkö 0295162041