Ruoka-alalla pöhisee ja hyvä niin! Ilmassa on innokkuutta, etenkin kun ruoka on nostettu hallitusohjelmassa niin merkittävään asemaan.

Puhumme tulevaisuuden tuotteista, kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta. Eeva-Liisa Lilja kertoi vientialoitteista, Harri Mäkivuokko suomalaisen ruokaketjun erityispiirteistä ja Maija Soljanlahti ruokakulttuurista. Kannattavuuteen on viitattu useammassa aiemmassa puheenvuorossa.

Datastakin ruokaketjussa puhutaan, mutta puhutaanko siitä tarpeeksi? Tai ymmärrämmekö riittävän hyvin datan merkityksen ja roolin? Sitä nimittäin tarvitaan kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin. 

Datalla tehdään tutkimusta, tuotekehitystä ja myyntiä 

Data koskettaa jossain muodossa kaikkia ruokaketjun toimijoita. Sillä voidaan tehdä hyvin erilaisia asioita, kuten seurata taloudellisia tunnuslukuja: myyntiä, hävikkiä, varastonhallintaa ja ennusteita. Sitä tarvitaan, jotta voidaan tehdä tutkimusta, kehittää tuotteita, saada tuotteet myyntiin ympäri maailman sekä todentaa suomalaisen ruoan puhtaus, laadukkuus ja turvallisuus. Lisäksi datalla voidaan vastata lainsäädännön vaatimuksiin.

Tätä kaikkea tarvitaan, jotta suomalainen ruokaketju pystyy kehittymään ja kasvamaan.

Myös EU:n lainsäädäntö ohjaa ruokaketjua satsaamaan dataan. Tuleva regulaatio vaatii, että toimitusketjun tapahtumat ja tuotannontekijät ovat todennettavissa, jäljitettävissä ja raportoitavissa entistä tarkemmin. Tällöin koko ketju kohtaa uudenlaisia vaatimuksia datan keräämisen ja jakamisen suhteen. 

Paineita digitalisaation edistämiseksi siis löytyy, samoin kuin mahdollisuuksia sen hyödyntämiseksi.

Datan on oltava yhteentoimivaa – vähän sinne päin ei riitä

Ruokaketjussa syntyy jo nyt paljon dataa, se tiedetään. Mutta onko se hyödynnettävissä ja liikuteltavissa toimijoiden välillä?

Tietojärjestelmät eivät ole niin älykkäitä, että ne ymmärtäisivät ja osaisivat yhdistää toimijoiden keskenään erilaista tai edes vähän sinne päin olevaa dataa. Jos datan muoto ei ole tarkasti määriteltyä ja yhteentoimivaa, järjestelmät eivät pysty luomaan yhteyksiä tai käsittelemään tietoa oikein ilman erityistä ohjelmointia tai sääntöjä, jotka käsittelevät poikkeuksia. Ja niiden rakentaminen ja ylläpito vievät aikaa ja rahaa.

On todistettu, että yhteiset toiminta- ja tietomallit tuovat kustannustehokkuutta: esimerkiksi Sitran tutkimuksen mukaan yhteiset tietomallit säästäisivät terveydenhuollon kustannuksista vuosittain lähes kaksi miljardia euroa. 

Suomessa ruokaketjun yhteisiä standardoituja datamalleja löytyy toistaiseksi lähinnä vain tuotetietojen välityksestä elintarviketeollisuuden ja kaupan välillä. Suurin osa muusta datasta on standardoimatonta, eli ei toimijoiden välillä suoraan hyödynnettävissä ja siksi tuomassa ketjuun lisäkustannuksia. 

Ruokaketjun datan yhteentoimivuus ovat ratkaistavissa yhteistyöllä. Ryhdytään töihin!

Aiemmissa blogikirjoituksissa on puhuttu paljon yhteistyön merkityksestä; Juha Helenius mm. tutkimusyhteistyöstä ja Janne Saarikko laaja-alaisen yhteistyön tarpeesta. Yhteistyötä tarvitaan myös dataan liittyen: jos jokainen toimija lähtee yksin ratkomaan dataan liittyviä vaatimuksia, syntyy toisistaan irrallisia ratkaisuja, jotka eivät pidemmän päälle toimi.

Ruoka-alan datayhteistyö on jo käynnistetty kaikille avoimessa Food Data Finland -kasvumoottorihankkeessa. Sen tarkoitus on tuoda yhteiskehitysprojektien kautta ruokaketjun datanhallinnan kehitystyöhön konkretiaa. Kehitysprojekteissa muun muassa synnytetään ruokaketjuun yhteisiä tieto- ja toimintamalleja. 

Olemme esimerkiksi rakentaneet tämän vuoden aikana ratkaisuehdotuksen EU:n metsäkatoasetuksen vaatimien tietojen kulusta ruokaketjussa, minkä tavoitteena on auttaa toimijoita vastaamaan asetuksen tuomiin datavaatimuksiin. Ratkaisuehdotuksessa hyödynnetään globaaleja standardeja, jolloin data – ja tuotteet – ovat siirrettävissä myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Data ei ole itseisarvo, mutta se liittyy jollain tavalla kaikkeen ruokaketjun tekemiseen. Kaikki eivät voi olla – eikä kaikkien tarvitsekaan olla – datan superasiantuntijoita. Kaikille avoin kasvumoottorihankkeemme tuo toimialan käyttöön datan asiantuntijoita, jotta ruoan tuottajat ja myyjät koko ketjussa voivat keskittyä siihen tärkeimpään, eli ruokaan. 

Tervetuloa mukaan Food Data Finlandiin!

Kirjoittaja on ruokaketjun dataan keskittyvän Food Data Finland  -kasvumoottorihankkeen hankepäällikkö ja elintarvike-ekonomi, joka on tehnyt töitä ruokaketjussa eri rooleissa hankinnasta tuotekehitykseen, laadusta myyntiin ja datasta huoltovarmuuteen.

Satu Hulkkonen, Hankepäällikkö, Food Data Finland, GS1 Finland