Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli ilmastonmuutokseen sopeutumisesta

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskusteli 8. kesäkuuta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Keskustelussa nousi esiin etenkin sopeutumistoimien kiireellisyys niin alueilla, kunnissa kuin yrityksissä. Ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla on ennakoitava riskejä ja varauduttava muutoksen vaikutuksiin. Keskustelu tukee osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua.

Kokouksen puheenjohtajana toimi ilmastopolitiikan pyöreän pöydän varapuheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman valmistelusta kertoi neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä. Johtaja Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta esitteli puolestaan KOKOSOPU-hanketta, jossa on tehty kokonaisarvio sopeutumispolitiikan toimeenpanosta.

Lisäksi pyöreän pöydän varapuheenjohtaja Sara Nyman raportoi nuorten ilmastopolitiikan pyöreästä pöydästä, joka kokoontui 24. toukokuuta keskustelemaan Suomen ilmastopolitiikasta ja ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta.

Ilmastonmuutokseen sopeuduttava kaikkialla yhteiskunnassa

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdään toimenpiteitä laajalti yhteiskunnassa. Sopeutumisen tavoitteena on vähentää ihmisiin, luontoon ja yhteiskunnan eri osa-alueisiin kohdistuvia riskejä ja taloudellisia vahinkoja. Keskustelussa alleviivattiin, että sopeutumistoimien tulisi kulkea käsikädessä ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa.

Pyöreässä pöydässä korostettiin, että sopeutumisessa esimerkiksi kuntien, alueiden ja yritysten rooli on tärkeä. Yrityksillä on suuri potentiaali kasvattaa uusilla ratkaisuilla ilmastokädenjälkeä ja tuottaa kansainvälisille markkinoille sopeutumisen ratkaisuja. Toisaalta alueellinen ja kuntatason vuorovaikutus sekä yhteistyö ovat keskeisessä roolissa, jotta vaikuttavat sopeutumistoimet toteutuvat. Sopeutumiseen on varattava resursseja.

Pyöreässä pöydässä todettiin, että osaamiseen tulee panostaa niin koulutuksessa kuin yrityksissä. Sopeutumistoimiin toivottiin kokonaisvaltaista otetta, sillä yhteiskunnan kyky sopeutua on osa vihreää siirtymää. Ilmastonmuutos voi voimistaa muita uhkia, joten sopeutuminen on tärkeää myös kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa, joka vaikuttaa muun muassa maailman ruuantuotantoon ja energiateollisuuteen.

Ilmastonmuutos aiheuttaa taloudellisia kustannuksia ja vahinkojen ehkäiseminen on yleensä edullisempaa kuin tuhojen korjaaminen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat epätasaisesti, mikä on huomioitava sopeutumistoimissa. Tarvitaan lisää tietoa ja skenaarioita tulevaisuudesta sekä tehokkaita sopeutumistoimia riskienhallinnan vahvistamiseksi. 

Kansallinen sopeutumissuunnitelma lausunnoille syksyllä

Ilmastonmuutos vaikuttaa jo Suomessa, ja esimerkiksi kaupunkitulvat, metsätuhot ja terveyshaitat lisääntyvät. Kolmatta kertaa valmisteltavaan kansalliseen suunnitelmaan kootaan tavoitteet ja politiikkatoimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Työtä koordinoi maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen uusi kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma tähtää vuoteen 2030. Se on tarkoitus lähettää lausunnoille syyskuussa.

Lisätietoja

Riikka Yliluoma
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
050 414 1682
riikka.yliluoma@gov.fi

Jarmo Muurman
Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri, ympäristöneuvos
0295 250 185
jarmo.muurman@gov.fi

Kirsi Mäkinen
Neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö
0295162104
kirsi.makinen@gov.fi

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.

Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Sopeutumissuunnitelmaan liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #KISS2030.