Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Tiedotteen sisältö on päivittynyt
Asetus suden kannanhoidollisesta metsästyksestä lausunnoille

Maa- ja metsätalousministeriö
1.11.2021 16.29
Tiedote
Kuva: Jouko Määttä

Maa- ja metsätalousministeriö on laittanut lausunnoille asetuksen, joka sallisi suden kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2022. Metsästys on yksi osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin.

HUOM. Asetuksen lausuntoaikaa jatkettiin ja asetuksen taustamuistio päivitetään niin pian kuin mahdollista. Lue lisää muutoksesta 5.11. julkaistusta tiedotteesta.

– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen  ja  nyt esitämme sen sallimista myös sudelle. Metsästyksen avulla säädellään susikannan kasvua, ehkäistään vahinkoja ja edistetään suden hyväksyttävyyttä. Metsästyksen toteutusta on valmisteltu huolellisesti ja laajapohjaisesti, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Kannanhoidollisen metsästyksen avulla pyritään vähentämään susikantaan liittyviä sosiaalisia konflikteja ja edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että suden suotuisa suojelutaso voidaan turvata. EU:n luontodirektiivin mukaan susi on Suomessa poronhoitoalueen ulkopuolella tiukasti suojeltu laji. Suojelusta voidaan kuitenkin poiketa, jos metsästykselle asetetaan selkeä tavoite ja osoitetaan, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Lisäksi on varmistettava, ettei metsästys vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista. 

Kiintiö olisi 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin, jotta susikannan suotuisa suojelutaso ei vaarannu. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Riistakeskuksen myöntämiä vahinko- ja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia.

Luonnonvarakeskus määrittelee sudelle suotuisan suojelutason

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa Suomen susikannalle suotuisan suojelutason viitearvon, jota käytetään päätöksenteon tukena. Viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jonka avulla Suomessa saavutetaan ja ylläpidetään pitkällä aikavälillä susikannan suotuisa suojelutaso. 

Määrittelytyö valmistuu vuonna 2022, mutta Luke julkaisi 2.9.2021 väliraportin, jota maa- ja metsätalousministeriö hyödynsi asetuksen valmistelussa. Väliraportissa tunnistettiin viitearvon määrittämiseen kolme erilaista tapaa, joista ministeriö hyödynsi suden demografiaan perustuvaa mallia. Demografinen viitearvo ottaa huomioon esimerkiksi susikannan koon, rakenteen, sukupuolijakauman ja reviirien maantieteellisen jakauman. 

Luken lähestymistavassa päätöksentekijä arvioi, kuinka suuri riski hyväksytään sille, että populaatio käy alle pienimmän elinvoimaisen susikannan. Pienimmän elinvoimaisen susikannan määrittelyyn valittiin kymmenen prosentin riski sille, että susi häviää Suomesta seuraavan sadan vuoden aikana. Kansainvälinen luonnonsuojeluliito (IUCN) käyttää samaa riskitasoa uhanalaisuustarkasteluissaan. Tämän jälkeen ministeriö valitsi yhden prosentin riskin sille, että susikanta tippuu alle pienimmän elinvoimaisen populaation seuraavan sadan vuoden aikana. Näillä arvoilla Luke laski Suomen susikannan suotuisan suojelutason demografiseksi viitearvoksi 24 perhelaumaa.

Ministeriö halusi käyttää hyvin alhaista riskiä, koska Luken viitearvotyö on vielä kesken, eikä demografinen viitearvo ota huomioon susikannan geneettistä vaihtelua. Vaikka Suomen susipopulaation geneettinen monimuotoisuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla, monimuotoisuuden laskeva suuntaus on huolestuttava. Maa- ja metsätalousministeriö asettaa pitkän tähtäimen tavoitteeksi saada susikanta tasolle, jolla susikannan geneettinen monimuotoisuus turvataan.  Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että susia siedetään nykyistä paremmin, jonka vuoksi rajoitettu metsästys päätettiin sallia demografisen suotuisan suojelutason perusteella.

Suomen susikanta on tällä hetkellä suurin sataan vuoteen

Luken kanta-arvion mukaan Suomessa oli tämän vuoden maaliskuussa 28 susilaumaa eli susikanta oli suotuisalla suojelutasolla. Susilaumojen lisäksi maaliskuussa oli 20 reviirin merkannutta susiparia. Kyseessä on Suomen suurin susikanta sataan vuoteen. Suden pennut syntyvät huhti–toukokuussa, joten kanta on loppuvuodesta huomattavasti suurempi kuin maaliskuussa.  
Luken kanta-arvio sisältää ennustemallin, joka kuvaa susikannan muutoksia maaliskuun kanta-arvion jälkeen. Marraskuussa 2021 Suomessa on 90 prosentin todennäköisyydellä 36–51 susilaumaa ja 70–84 susireviiriä. Ennustemalli perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta.

Kannanhoidollisen metsästyksen poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Alueelliset riistaneuvostot ovat käsitelleet alueensa susitilannetta syksyn aikana mm. reviiriyhteistyöryhmiltä saadun tiedon pohjalta. Valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee Suomen susitilannetta tiistaina 2.11.2021. Asetuksen lausuntoaika päättyy 30.11.2021. Ministeriön tavoitteena on vahvistaa asetus joulukuun alussa, jolloin metsästys voisi alkaa vuoden vaihteen jälkeen.


Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, p. 0294 162 391, sami.niemi(at)gov.fi
Erätalousneuvos Vesa Ruusila, p. 0295 162 051, vesa.ruusila(at)gov.fi
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)gov.fi
 

Eläimet ja kasvit Jari Leppä Luonto ja ilmasto Riista