Hyppää sisältöön
Media

Baltian biodieseltuotanto lähtee tulevaisuudessa nopeaan kasvuun

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 21.3.2007 9.21
Tiedote -

Tulevina vuosina Baltian maiden vilja- ja öljykasvituotanto kasvaa, mutta nouseva kysyntä ei mahdollista suuria eriä vientiin. Suomalaisilla yrityksillä on edelleen mahdollisuuksia Baltian elintarvikemarkkinoilla. Tämä selviää Vilja-ala yhteistyöryhmän (VYR) teettämästä tuoreesta selvityksestä, jonka on laatinut MTT Taloustutkimus.

Tuore selvitys sisältää ennusteita Baltian maiden vilja- ja öljykasvisektorin tarjonnasta ja kysynnästä vuoteen 2015 saakka. Vilja-alan yhteistyöryhmä korostaa, että indikaattorien jatkuva seuranta ja vertailu muihin maihin on olennainen osa Suomen viljastrategian toteutumista.

Kolme vuotta sitten VYR:in teettämä ensimmäinen Baltia-selvitys ennusti, että Baltiasta ei tule suurta elintarvikevirtaa Suomeen. Elintarviketuonnin rakenteessa ei ole tapahtunut dramaattista muutosta. Ennen EU:n itälaajentumista Suomen elintarviketuonnista 0,9 prosenttia oli peräisin Baltiasta. Viime vuonna osuus oli 2,5 prosenttia. Samalla Baltian maiden EU-jäsenyys on avannut markkinoita suomalaisille yrityksille. Baltian osuus Suomen elintarvikeviennistä nousi vuoden 2003 9,7 prosentista 12,3 prosenttiin vuonna 2006.

Baltian viljanviljelyn tilarakenne muuttuu ja tuotanto keskittyy nopeasti. Yhä suurempi osuus viljantuotannosta on peräisin viljaa ammattimaisesti markkinoille tuottavilta suurilta tiloilta. Yli sadan hehtaarin tilat viljelivät kokonaisvilja-alasta 68 prosenttia Virossa, 53 prosenttia Latviassa ja 37 prosenttia Liettuassa vuonna 2005.

Baltian maiden viljantuotanto on kasvanut viime vuosien aikana ja kasvun odotetaan jatkuvan myös seuraavien kymmenen vuoden aikana. Selvityksen ennusteiden mukaan viljantuotanto ylittää 3 miljoonan tonnin tason Liettuassa, 1,2 miljoonaa tonnia Latviassa ja 0,7 miljoonaa tonnia Virossa vuoteen 2015 mennessä. Kotimainen kysyntä kasvaa niin voimakkaasti, että viennin uskotaan supistuvan 50-100 tuhannen tonnin tasolle. Laajeneva kotieläintuotanto tarvitsee yhä enemmän rehuraaka-ainetta, mutta varsinainen kysyntä kasvaa muilla jalostustoimialoilla. Suomalaiset yritykset Kesko ja Kemira GrowHow toimivat aktiivisesti viljakaupassa ja tuotanto-panosten markkinoilla kaikissa kolmessa Baltian maassa.

Öljykasvien viljelyn ennustetaan kasvavan biodieseltuotannon vauhdittamana. Biodieseliä on tuotettu Baltiassa vuodesta 2001 saakka. Kussakin maassa on rakenteilla yksi 100 tuhannen tonnin tuotantolaitos, joka ainakin Liettuassa perustetaan kotimaisen raaka-aineen varaan. Tällaisen ison laitoksen raaka-aineen tarve on 300 tuhatta tonnia rapsia vuodessa. Latviassa ja Virossa biodieseltuotanto perustuisi osittain tuontiöljyn varaan. Lisäksi Virossa toimii Baltian ainoa nykyaikainen ruokaöljytehdas, joka käyttää 70 tuhatta tonnia rapsia.

Baltian öljyjalostamot ovat osoittaneet kiinnostuksensa biopolttoaineen sekoittamiseen. Jos suunnitelmat toteutuvat ja tuotantolaitokset toimivat täydellä kapasiteetilla, Baltiassa voidaan tuottaa peräti 400 tuhatta tonnia biodieseliä jo vuonna 2008. Tämä ylittää Baltian oman tarpeen. Ylijäämää suunnitellaan vietäväksi Länsi-Eurooppaan, etenkin Saksaan.

Lisätietoja:
kaupallinen neuvos Seppo Koivula, Vilja-alan yhteistyöryhmä, p. 040 541 8735, etunimi.sukunimi@mmm.fi
vanhempi tutkija Csaba Jansik, MTT Taloustutkimus, p. 044 091 9680, etunimi.sukunimi@mtt.fi