Biotalous ja puhtaat ratkaisut maa- ja metsätalousministeriön toiminnan keskiössä

Hallitus esittää maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle vuodeksi 2017 määrärahoja runsaat 2,5 miljardia euroa. Talousarvioesityksessä hallinnonalan määrärahat pienenevät nettomääräisesti noin 14 miljoonaa euroa viimevuotiseen talousarvioon verrattuna. Esityksellä hallitus pyrkii tehostamaan biotaloutta ja puhtaita ratkaisuja uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä ja monipuolisessa käytössä sekä tukemaan uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliästä käyttöä ja tehokasta kierrätystä.

Hallinnonalan määrärahoista maa- ja elintarviketalouden osuus on 72 prosenttia (1 840,2 miljoonaa euroa), maaseudun kehittämisen osuus 13 prosenttia (330,1 miljoonaa euroa) ja luonnonvaratalouden osuus 8 prosenttia (194,2 miljoonaa euroa). Tutkimuksen ja hallinnon osuus on viisi prosenttia (126,0 miljoonaa euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen osuus kaksi prosenttia (48,4 miljoonaa euroa) ja Metsähallituksen osuus vajaa prosentti (5,5 miljoonaa euroa).

Biotalouteen ja ruokaan perustavan liiketoiminnan kasvua parannetaan

Maa- ja elintarviketalouden määrärahoilla parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua sekä varmistetaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus.

Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että lainsäädäntö ja muut ohjauskeinot tukevat biotalouden uusien ratkaisujen syntymistä ja edistävät biomassojen kestävää käyttöä. Suomen runsaat biomassavarannot jalostetaan kotimaassa, ravinteet kierrätetään tehokkaasti ja ruoan huoltovarmuudesta huolehditaan.

Maatalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn ylläpito on tärkeää, jotta kotimainen raaka-ainetuotanto säilyy, jolloin myös ruoan alkuperä tunnetaan mahdollisimman hyvin. Maa- ja elintarviketalouden kilpailukyky Suomen olosuhteissa perustuu tulevaisuudessa entistä enemmän kaikkien ruokaketjun toimijoiden vahvaan osaamiseen ja innovaatioiden kehittämiseen ja nopeaan käyttöönottoon. Näitä ovat mm. uudet biotalouden tuotteet, uudet tuotantoteknologiat ja uudet ympäristöystävälliset tuotantotavat

Budjettineuvotteluissa sovittiin yhteensä noin 50 miljoonan euron maatalouden kriisipaketista, mikä jakaantuu vuosille 2016 ja 2017. Monipuolisen kriisipaketin turvin vahvistetaan maatilojen maksuvalmiutta maataloustukia lisäämällä , ja aikaistamalla tukien maksatuksia, tuetaan maatalousyrittäjien jaksamista ja lomituspalvelujen käyttöä. Maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan lisäksi muun muassa edistämällä biokaasun tuotantoa maatiloilla ja vauhdittamalla liha- ja maitovalmisteiden alkuperämerkintöjen käyttöä.

Elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus varmistetaan

Tavoitteena on yhteistyössä elintarvikeketjun kanssa varmistaa elintarvikkeiden hyvä ravitsemuksellinen laatu, elintarvikkeiden turvallisuus sekä se, että elintarvikkeista annetut tiedot eivät johda kuluttajaa harhaan. Väärennösten, petosten ja harmaan talouden vastaisia toimia elintarvikeketjussa tehostetaan.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä suomalaiseen elintarvikeketjuun pyritään luomaan sellaiset turvallisuus-, laatu- ja jäljitettävyysjärjestelmät, joilla varmistetaan elintarviketurvallisuusriskien sekä toimijoiden ja kuluttajien taloudellisten riskien hallinta ja jotka luovat hyvät edellytykset myös elintarvikkeiden viennille. Eläinten hyvinvointia edistetään lainsäädäntöä uudistamalla, tukijärjestelmien ja valvonnan keinoin.

Koko elintarvikeketjun kattavaa elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvää valvontaa kehitetään EU:n säädösten edellyttämällä tavalla.

Maaseutualueiden elinvoimaisuutta lisätään

Maaseutualueiden potentiaalia hyödynnetään ja elinvoimaisuutta lisätään kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan muun muassa maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden, ympäristötoimenpiteiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisinä välineinä ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja työ, jota tehdään maaseutupolitiikan neuvostossa ja saaristoasiain neuvottelukunnassa.

Maaseudun kehittämisohjelman avulla edistetään maaseutualueiden kasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä sekä omalta osaltaan maatalouden ja muun ruokaketjuun perustuvan liiketoiminnan kilpailukykyä ja kasvua. Ohjelmalla pyritään maaseudun peruselinkeinojen säilymiseen, monipuolistamiseen ja paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistamiseen. Ohjelman toimenpiteillä pyritään parantamaan ympäristön tilaa. Maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiä parannetaan tukemalla palveluita ja saavutettavuutta.

Luonnonvaratalouden avulla edellytyksiä liiketoimintaan

Luonnonvaratalouden määrärahoilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla. Suomea kehitetään kilpailukykyiseksi toimintaympäristöksi metsiin perustuville liiketoiminnoille. Metsäalaa ja sen rakenteita uudistetaan ja monipuolistetaan. Metsiä käytetään aktiivisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja monipuolisesti.

Hallituksen budjettiesitys eduskunnalle sisältää metsäalan pitkään odottaman uudistuksen. Ensimmäistä kertaa myös maataloutta harjoittamattomien metsänomistajien sukupolvenvaihdoksia edistettäisiin verotuksellisin keinoin. Sukupolvenvaihdosten edistäminen toteutettaisiin uudella metsälahjavähennyksellä, joka toteutuessaan lisäisi myös puun käyttöä, edistäisi yrittäjämäisen metsätalouden harjoittamista ja kehittäisi metsätilarakennetta.

Kalakantojen elinvoimaisuutta, monimuotoisuutta sekä niiden käytön kestävyyttä turvataan tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja valvonnalla sekä muilla hoitotoimenpiteillä. Kalatalouselinkeinojen ja kalatalousyritysten osalta tavoitteena on uudistuminen, kasvu ja kilpailukyvyn paraneminen. Vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille turvataan hyvät edellytykset. Alueellisella yhteistyöllä edistetään rakennetuissa vesistöissä vaelluskalojen elinkierron, tulva- ja kuivuusriskien hallinnan, virkistyskäytön, elinympäristöjen hyvän tilan ja uusiutuvan energian tuotannon edellytyksiä.

Vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön ja suomalaiseen vesiosaamiseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja liiketoimintaa lisätään. Vesitilannepalveluja kehitetään sää- ja vesiolojen ääri-ilmiöihin liittyvien riskien hallinnan parantamiseksi.  

Riistataloutta vahvistetaan ja sen hyvinvointivaikutuksia kasvatetaan. Ajantasaista ja yhteiskäyttöistä riistatietoa hyödynnetään riistatalouden ohjauksessa. Alueellista ja paikallista osallistamista suurpetopolitiikan suunnittelussa ja valmistelussa lisätään.

Kiinteistö- ja maastotietoja hyödynnetään yhä laajemmin

Maanmittauksen ja tietovarantojen määrärahoilla ylläpidetään kiinteistö- ja maastotietojärjestelmiä. Paikannus- ja paikkatietoja hyödynnetään yhä laajemmin turvallisuuden lisäämisessä, elinkeinoelämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian ja muiden innovatiivisten ratkaisujen käyttö yleistyy erilaisissa loppukäyttäjien sovelluksissa.

Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmät turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

Tutkimusyhteistyötä jatketaan

Tutkimus ja kehittämistoiminnalla tuotetaan ennakoivasti tietoa, osaamista ja innovaatioita päätöksenteon tueksi, elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämiseksi, maaseudun elinvoimaisuuden edistämiseksi sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaamiseksi.

Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja yliopistoyhteistyön mahdollisuuksia pyritään hyödyntämään toiminnan tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Uusiutuvia luonnonvaroja koskevien tietovarantojen avaamista mahdollisimman avoimeksi ja helposti hyödynnettäväksi jatketaan.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisavustaja Jukka-Pekka Kataja, p. 050 341 9934, etunimi.sukunimi@mmm.fi
talousjohtaja Jukka Nummikoski p. 0295 162 022, etunimi.sukunimi@mmm.fi