Biotalousstrategiaa toteutettu jo kahdeksan vuotta
Kansallista biotalousstrategiaa on menestyksellisesti toimeenpantu kahdeksan vuotta. Uusi vuoteen 2035 kurkottava Suomen biotalousstrategia julkistetaan lähiaikoina. Myös EU:lla on biotalouden suhteen uusia suunnitelmia. Biotalouden tilannetta tarkasteltiin MMM:n webinaarissa keskiviikkona.
Laaja-alaisessa webinaarissa suuntauduttiin vahvasti tulevaisuuteen. Biotaloutta pidetään merkittävänä erityisesti alueilla. Kaikissa maakuntaohjelmissa on odotuksia biotalouden merkityksen kasvusta, kertoi Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen. Myös uusi biotalousstrategia kannustaa alueita laatimaan toimintasuunnitelmat.
Esimerkkinä kuultiinkin juuri Etelä-Karjalan näkymistä. Jo perinteisesti alueen tuotanto on nojannut vahvasti biotalouteen, etupäässä metsäteollisuuteen ja sen liitännäisiin kuten energiantuotantoon. Myös Saimaan matkailulla on alueelle suuri merkitys. Metsäteollisuuden osuus tuotannosta on jo noin kolmannes. Tulevaisuuden suunnitelmiin maakunnassa kuuluu mm. selluloosapohjaisen tekstiilikuidun pilottilaitoksen rakentaminen, kertoi maakuntajohtaja Sikanen. Pilottilaitoksille toivottiin taloudellista tukea useammassa puheenvuorossa.
EU päivitti vuoden 2012 biotalousstrategiansa vuonna 2018. Biotalousstrategia on kymmenellä EU-jäsenmaalla. Koko EU:ssa biotalouden osuus tuotannosta on vajaat viisi prosenttia, sen työllistävä vaikutus on 8-9 prosenttia. EU:n vuoden 2018 biotalousstrategian seurantaraportti julkaistaan ensi syyskuussa Brysselissä pidettävässä biotalouskonferenssissa. Raportin odotetaan tuottavan uusia linjauksia biotalouden roolista EU:n vihreässä siirtymässä.
Biotaloudessa tähdätään vahvasti uusiin innovaatioihin ja aluevaltauksiin, kuten solumaatalouteen tai ligniinin käyttöön akkumateriaalina. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut jo usean vuoden ajan VTT:n biohiilitutkimusta, viimeisimpänä sen integroitua tuotantoa kunnallisissa puuta käyttävissä lämpölaitoksissa. Integraation antaman tehokkuuden takia VTT näkee tässä suuria mahdollisuuksia. Biohiilellä voidaan korvata fossiilisen hiilen käyttöä teollisuudessa ja aktiivihiilellä on monia käyttökohteita.
”Sivuvirroista valmistettu biohiili on osa kestävää hiilikiertoa”, Karlsson totesi.
Biotalouswebinaarin esitykset ovat linkkeinä alla:
Biotalouden kansantalousskenaario, Juha Honkatukia, KTT, Merit Economics
Biotalouden kehitysnäkymät alueilla,
Satu Sikanen, maakuntajohtaja, Etelä-Karjalan liitto
Biotalous ja tulevaisuus tutkimuksen näkökulmasta,
Johanna Buchert, pääjohtaja, LUKE
Biotalous ja tulevaisuus metsäteollisuuden näkökulmasta,
Antti Tahvanainen, innovaatioasioiden päällikkö, Metsäteollisuus ry
Eriytyvän kehityksen hallinta ja uudet mahdollisuudet: Älykäs sopeutuminen, Antonia Husberg, neuvotteleva virkamies, MMM
Biotalouden eettinen kestävyys: totuudenpuhuminen,
Matti Häyry, professori, Aalto yliopisto
Kestävää kasvua: biohiilen uudet liiketoimintamallit, Markku Karlsson, tekniikan tohtori
