CAP-suunnitelman ensimmäiset arvioinnit ja selvitykset valmistuneet

Useita Suomen CAP-suunnitelman toimeenpanon etenemisen väliarviointeja ja selvityksiä valmistuu kuluvana vuonna. Ensimmäisenä ovat valmistuneet selvitys Suomen maatalouden osaamis- ja innovaatiojärjestelmän toimijoista ja rooleista sekä arviointi Suomen CAP-suunnitelman käytössä olevien maatalouden riskienhallintavälineiden toimivuudesta.

Selvitys Suomen maatalouden osaamis- ja innovaatiojärjestelmän (AKIS) toimijoista ja rooleista valmistui 6. helmikuuta. Sen mukaan Suomen AKIS-verkosto koostuu sekä maatalouden että maaseudun kehittämisen toimijoista. Maatalouden puolella tilaneuvonnalla ja sitä tekevillä tahoilla on merkittävä rooli maatalouden AKIS-verkostossa. Maaseudun kehittäjäverkostossa taas ammattikorkeakouluilla sekä alueellisilla ja paikallisilla toimijoilla on keskeinen rooli.

Selvityksessä toteutetun kyselyn perusteella verkostossa toimiminen edistää erityisesti tiedonvälityksen yhteistyötä, kun taas innovaatiotoiminta on vähäisempää. Selvitys suosittaa verkoston toimijoiden välisen yhteistyön ja koordinaation vahvistamista, innovaatiotoiminnan vahvistamista ottamalla yrityksiä tiiviimmin mukaan innovaatiotoimintaan sekä innovaatioden välittäjätoiminnan vahvistamista. Selvityksen tekivät Owal Group Oy ja NordEval.

Riskienhallinnan keskeisin väline EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on suorat tuet

Arviointi Suomen CAP-suunnitelman käytössä olevien maatalouden riskienhallintavälineiden toimivuudesta valmistui 24. maaliskuuta ja siinä tarkastellaan CAP-suunnitelmaan integroitua toteutustapaa maatalouden riskienhallinnan toimivuuteen. Maatalouden riskejä ovat esimerkiksi erilaisista sääolosuhteista johtuvat satomenetykset tai kotieläintuotantoon kohdistuvat eläintautiriskit. Maatalouden markkinariskit voivat muodostua esimerkiksi äkillisistä tuotantopanosten, kuten lannoitteet ja energia, heilahteluista.

Suomen CAP-suunnitelmassa riskienhallinta on rakennettu läpileikkaavasti CAP-suunnitelman kokonaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maatalouden erilaisia riskejä pyritään ennaltaehkäisemään ja hallitsemaan useiden eri toimenpiteiden kautta. 

Riskienhallinnan keskeisin väline EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on suorat tuet, jotka ovat merkittävä osa maatalouden tulonmuodostusta. Suorien tukien tarkoitus on varmistaa viljelijöiden tulotaso myös silloin, kun markkinoilta saatavat tuotot pienenevät esimerkiksi heikon sadon tai markkinahäiriön vuoksi.

Arvioinnin keskeinen suositus on, että CAP-suunnitelman riskienhallinnan kokonaisuutta tulee kehittää siten, että sen avulla pystytään nykyistä paremmin sopeutumaan erilaisiin äkillisiin markkina- ja tuotantomuutoksiin.  Arvioinnin toteutti Pellervon taloustutkimus PTT yhdessä REINU econ Oy:n kanssa.

Arviointien suosituksia käydään läpi kesäkuussa CAP-suunnitelman seurantakomiteassa ja tuolloin päätetään miten toimintaa kehitetään arviointien perusteella.

Tutustu tarkemmin:
Selvitys Suomen maatalouden osaamis- ja innovaatiojärjestelmän (AKIS) toimijoista: Verkostoanalyysin raporttiLinkki toiselle sivustolle
Arviointi Suomeen CAP-suunnitelman käytössä olevien maatalouden riskienhallintavälineidän toimivuudestaLinkki toiselle sivustolle

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Eero Pehkonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 217, sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi

erikoistutkija Sari Rannanpää (NordEval), p. 050 523 6872, sähköposti: sari.rannanpaa(at)nordeval.eu

vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala (Pellervon taloustutkimus), p. 040 194 5184, sähköposti: paivi.kujala(at)ptt.fi