Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Dairy and beef industries in Finland: Progressing pathways to carbon-neutrality by 2035

Hankkeen koordinaattori: Narasinha Shurpali, Luonnonvarakeskus

Muut konsortion osapuolet: Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Maanmittauslaitos, Ilmatieteen laitos

Kesto: 2021 - 2024

MMM:n rahoitus: 1 051 968 euroa

Tiivistelmä

Kestävä tulevaisuus kaikille edellyttää, että maatalous- ja elintarvikejärjestelmät ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestäviä etenkin COVID-19-pandemian kaltaisissa kriiseissä. Maidon ja naudanlihan tuotanto ovat suomalaisen maatalouden selkäranka. Maatalouden suuren rakennemuutoksen takia tilojen määrä vähenee ja niiden koko kasvaa jatkuvasti Suomessa, mutta tästä huolimatta tilojen kannattavuus on pysynyt heikkona. Uusi tekniikka ja tieteellinen tieto yhdessä yleisen tietoisuuden ja kestävästi tuotetun ruoan kysynnän kasvun kanssa hyödyttävät kaikkia sidosryhmiä. Tuleva haaste on valtava, koska se vaatii koottuun tutkimustietoon perustuvaa käsitystä järjestelmien monimutkaisuudesta ja tarvittavat uudistukset edellyttävät kokonaisvaltaisten ratkaisujen suunnittelua ja toteutusta. Wisdom From Soil -teemaan ehdotettu NC-GRASS tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa, joka ennakoi muutoksia ja tarjoaa maidon ja naudanlihan tuotantoon Suomessa ratkaisuja a) karja-alan hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähentämiseksi (b) suosittelemalla parhaita viljelykäytäntöjä hiilinielujen ja -varastojen lisäämiseksi, (c) vahvistamalla uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja karjantuotannon systeemistä kestävyyttä, ja (d) rakentamalla maatilojen kestävän kehityksen tietoverkkoa maidon ja naudanlihan tuotannon kestävien käytäntöjen valtakunnalliselle käyttöönotolle. Konsortio koostuu useista suomalaisista kansallisista tutkimusorganisaatioista, yliopistoista sekä maito- ja naudanliha-alan yrityksistä, jotka yhdessä luovat ja kehittävät tuotteita loppukäyttäjille (eli suomalaisille maanviljelijöille) maatalouden kannattavuuden maksimoimiseksi samalla vähentäen kasvihuonekaasupäästöjä ja lisäten maaperään hiiltä. Odotamme ratkaisujen tuottavan v. 2035 mennessä pitkäaikaisvaikutuksia, jotka lisäävät maaperään hiiltä jopa 600 kg C/ha/v parhaiden hoitokäytäntöjen avulla, vähentävät märehtijöiden CH4-päästöjä 30-75%, ja vähentävät maaperän N2O-päästöjä, kun hyödynnetään erityisesti tietoa N2O:a kuluttavista maaperäprosesseista.

Painopiste: Viisautta maaperässä

Avainsanat: Milk and beef production; Climate change; Digital technologies; Data synthesis; Farming systems modelling; Socio-economic analysis