Erno Järvisen sydän sykkii suomalaiselle metsälle

Metsäneuvos Erno Järvinen, 50, on päässyt unelmatyöpaikkaansa. Hän on johtanut keväästä 2022 maa- ja metsätalousministeriön metsä-ja bioenergiayksikköä.

”Maa- ja metsätalousministeriö on näköalapaikka suomalaiseen metsäpolitiikkaan. Tänne halusin, koska haluan edistää metsien käyttöä ja toimintaedellytyksiä, ja juuri sitä ministeriö tekee”, Järvinen sanoo.

”Meillä on metsäalalla erittäin paljon mahdollisuuksia ja toisaalta haasteita monimuotoisuudesta toimintaympäristön turvaamiseen. Tuoreen kansallisen metsästrategian vision mukaisesti voimme saada kasvavaa hyvinvointia metsistä ja metsille. Hyvinvoivat metsät ovat koko toiminnan perusta ja hyvinvoivat metsät kasvavat hyvin ja sopeutuvat parhaiten myös ilmastonmuutokseen. Nämä ovat tärkeitä asioita kaikille, myös metsien omistajille”, Järvinen sanoo.

Erno Järvinen siirtyi ministeriöön keskellä turbulenssia, jossa keskustellaan suurin kirjaimin mm. hiilinieluista, monimuotoisuudesta, metsänhoidon menetelmistä, huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta. ”Ei tämä tilanne yllätys ollut, tiesin kyllä aika hyvin mihin hyppään.” 

Omasta mielestään Järvinen ei ole harjoittanut erityistä urasuunnittelua, mutta myöntää, että vuonna 1995 alkaneista metsätieteen opinnoista alkaen hän on tiennyt suuntansa. Jo opiskeluaikana Järvinen aloitti työt metsäasioiden parissa Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa ja jäi sinne. Sitten vuonna 2007 löytyi luonteva seuraava askel MTK:sta metsälinjan tutkimuspäällikön tehtävään.

Byrokraatin tehtävät eivät pelottaneet
Vietettyään päivälleen 12 vuotta MTK:ssa Järviselle oli luontevaa siirtyä Suomen Metsäsäätiön toimitusjohtajan saappaisiin. Siinä hän ehti olla vain kaksi ja puoli vuotta, kun MMM:ssä avautui yksikön päällikön paikka.

”Tänne tuloa helpotti se, että tiesin lähes kaikki metsä- ja bioenergiayksikön henkilöt jo ennestään. Suurin motivaattori ministeröön tulolle oli kuitenkin se, että sydämeni sykkii suomalaiselle metsälle.”

Hyppääminen yritys- tai järjestömaailmasta hallintoon on monelle kova paikka. Järvistä se ei pelottanut.

”Tiesin toki etukäteen, että myös byrokraatin tehtäviä on tiedossa, mutta ei se haitannut. Se on osa tätä työtä ja niin se pitää ottaa.”

Järvisen mukaan työt ovat sujuneet ”aika lailla odotusten mukaisesti ja aikataulun mukaan”. ”Pitää olla äärimmäisen tyytyväinen yksikön ja työntekijöiden tekemisiin; asiat menevät hyvin eteenpäin.” Myöskään sektorin kiivas keskustelu ei ole säikäyttänyt. ”Kyllä metsien käytöstä on keskusteltu paljon ennen tätäkin.” 

(Valokuva; Suomen Metsäsäätiö)

Metsäsuhde syntyi jo nuorena
Järvinen on kotoisin Varsinais-Suomesta. Metsiä riitti sielläkin, vaikkei seutu metsä-Suomea olekaan. Jo koulun ammatinvalinnanohjauksessa metsänhoitajan ammatin katsottiin olevan nuorelle miehelle jopa unelma-ammatti.  ”Äidin kotitilalla Oripäässä olen saanut tehdä käytännön maa- ja metsätaloustöitä. Maalta se kipinä on tullut, Järvinen pohtii. ”Uskon että tehtävät hyvin hoitamalla, ahkeruudella ja sivistyksellä pärjää työelämässä.”

MMM:ssä voi metsäsektorin tai muihin luonnonvaroihin liittyviin tehtäviin hakeutua niin harjoittelijaksi, asiantuntijaksi kuin esimieheksikin. 

”Ministeriö on metsäalan ehdoton näköalapaikka: täällä tehdään vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä suomalaisten metsien ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Toki tärkeää on se, että säilyttää tuntuman metsäalan käytännön elämään, metsänomisrajaan ja metsäammattilaisten rajapintaan”, Järvinen sanoo.

Järvinen muistuttaa, että ministeriö on asiatuntijaorganisaatio ja asiantuntijoilla on paras tietämys. Esimiehen tehtävä on varmistaa resurssit eli huolehtia työnteon edellytyksistä ja huolehtia siitä että asiat tulee hoidettua suunnitellussa aikataulussa. Hänen pitää huolehtia myös siitä, että työtehtävät pysyvät kohtuullisissa mitoissa.

Ministeriön moninaiset vastuualueet ovat taloon hakeutumisen kannalta ehdoton rikkaus, Järvinen sanoo. ”Osastollamme on metsä-, erätalous- kalastus-, vesi- ym. asiat. Niihinkin pääsee tutustumaan. Rikkaus on myös yhteistyö ministeriön ruokaosaston kanssa.”

”Hyvin vähän on enää pelkästään metsä- tai ruoka-asioita, nyt on mm. ilmasto-, monimuotoisuus- ja maaperäasioita. On ehdottoman välttämätöntä, että näiden asioiden valmistelussa tehdään yksiköiden ja osastojen välistä yhteistyötä. Myös yhteys alan muihin toimijoihin on hyvin tärkeää, Järvinen korostaa. ” Toki pitää nimenomaan säilyttää neutraali rooli, toimia kaikkien tahojen kanssa tasapuolisesti.”

Metsäiset harrastukset ovat säilyneet Järvisen elämässä lapsesta saakka. Hän harrastaa mm. metsästystä, marjastusta ja hiihtämistä. Metsätyöt maistuvat suvun vanhalla kotitilalla. Useimmiten Järvisen näkee kuitenkin pyörän selässä: Hän pyöräilee lähes päivittäin työmatkansa ministeriöön – 40 kilometriä yhteen suuntaan.

Teksti ja valokuvat: Pekka Väisänen