Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman esiselvityksen toteuttivat Gaia Consulting Oy ja Pellervon Taloustutkimus PTT. Esiselvityksessä tarkasteltiin maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeita, joissa muut toimijat voisivat kompensoida aiheuttamiaan päästöjä ostamalla markkinoilta maankäyttösektorin tarjoamia päästövähennyksiä.

Esiselvityksessä mm. kartoitettiin sitä, millaisia Suomen maankäyttösektorilla käynnistyneet hiilikompensaatiohankkeet ovat olleet. Selvityksessä käytiin läpi hankkeiden toimintaa koskevia periaatteita ja vaikutuksia sekä muun muassa sitä, miten hiilinielun tai -varastojen lisäykset on hankkeissa mitattu, raportoitu ja todennettu. Hankkeessa tuotettiin tietoa myös siitä, miten valtio voisi tukea vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden toimintaa vahvistaakseen metsien, maaperän ja kosteikkojen hiilinieluja ja -varastoja sekä laadittiin kansainvälinen vertailu siitä, miten maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeita ja niiden sääntelyä on toteutettu muissa maissa ja mitä Suomi voisi oppia niistä saaduista kokemuksista. Lisäksi arvioitiin mahdollisuuksia sovittaa hiilikompensaatiohankkeissa ilmastotavoitteita yhteen muun muassa metsä- ja maatalouspolitiikan sekä luonnon monimuotoisuuden ja vesien suojelun tavoitteiden kanssa.

Selvityksen mukaan Suomen hiilikompensaatiomarkkinat ovat kirjavat, ja markkinoilla toimivilla on toisistaan poikkeavia käsityksiä kompensaatiojärjestelmien lähtökohdista ja kriteereistä. Nämä tekijät yhdessä voivat pahimmillaan haitata hankkeiden perimmäisten ilmastotavoitteiden saavuttamista. Suurimmat kehitystarpeet löytyvät hankkeiden ilmastovaikutusten mittaamisesta, raportoinnista ja todentamisesta sekä niihin käytetyistä menetelmistä. Joissain tapauksissa on lisäksi vaikea arvioida, olisiko osa ilmastovaikutuksista syntynyt myös ilman hanketoimenpiteitä. Vähäinen läpinäkyvyys osin vaikeuttaa hankkeiden ja niiden toimenpiteiden vertailua. Mahdollinen ratkaisukeino läpinäkyvyyden lisäämiseksi voisi olla esimerkiksi kansainvälisten standardien mukaisten hyvän kompensaation kriteereiden laajempi käyttöönotto kotimaisissa hankkeissa.

Meillekin soveltuvia, kansainväliset pelisäännöt huomioivia kansallisia kompensaatiomalleja voisi löytyä muun muassa selvityksen kansainväliseen vertailuun kuuluneista maista. Niistä voisi löytyä hyviä esimerkkejä myös valtion mahdolliseen rooliin markkinoilla.

Hankkeilla on potentiaalia edistää ilmastonmuutoksen hillintää. Ilmastovaikutusten ohella hankkeilla voi olla muitakin kestävään kehitykseen, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen tilaan liittyviä vaikutuksia. Selvityksen mukaan hankkeiden vaikutukset näihin ovat pääsääntöisesti myönteisiä.

Hankkeet ovat selvityksen mukaan toteuttaneet pääsääntöisesti hyvin maa- ja metsätalouteen liittyviä politiikkatavoitteita. Metsien hiilinieluja vahvistavat ja lisäävät hankkeet ovat kuitenkin toimenpiteiltään hyvin erilaisia, joten niiden yhteensopivuus politiikkatavoitteiden kanssa vaihtelee – esimerkkinä energia- ja ainespuun saatavuus, johon kohdistuvat vaikutukset vaihtelevat toimenpiteestä riippuen.

Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee selvityksen pohjalta jatkotoimia, jotka tähtäävät maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeiden edellytysten parantamiseen, kuten kriteerien selkeyttämiseen sekä tietopohjan ja menetelmien kehittämiseen. Julkisin varoin rahoitettuja kompensaatiotoimia ei ole suunnitteilla.

Linkki raporttiin

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2162, etunimi.sukunimi@mmm.fi
vanhempi konsultti Anna Laine, Gaia, p. 050 513 1260, etunimi.sukunimi@gaia.fi
tutkimusjohtaja Paula Horne, PTT, p. 040 592 6820, etunimi.sukunimi@ptt.fi