Karhun kannanhoitosuunnitelman päivitys lausuntokierrokselle
Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen Suomen karhukannan päivitetyksi hoitosuunnitelmaksi. Suunnitelmassa kansalaisten tarpeet pyritään sovittamaan yhteen karhukannan suojelun kanssa. Päivitys on osa kansallista valmistelua, jolla luodaan edellytyksiä järjestää suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Lausuntokierros päättyy 21.5.2025.
Luonnos Suomen karhukannan päivitetyksi hoitosuunnitelmaksi on valmistunut. Päivityksessä on keskitytty erityisesti kannanhoitoalueiden määrittämiseen ja kannanhoidollista metsästystä koskevan luvun täsmentämiseen.
Suomen karhukanta esitetään jaettavaksi viiteen kannanhoitoalueeseen nykyisen kahden sijaan. Poronhoitoalueen ulkopuolelle tulisi itäinen, keskinen, läntinen ja eteläinen alue. Kannanhoitoaluejako poronhoitoalueen ulkopuolella perustuu erityisesti karhukannan esiintymiseen Suomessa eli karhukannan runsauteen ja tiheyteen eri alueilla.
Kannanhoidollisten toimenpiteiden kohdentamista alueellisten tarpeiden mukaan tuetaan ottamalla huomioon tunnistettujen alueiden erityispiirteet. Myös kannanhoidollisen metsästyksen päämäärät voidaan määritellä entistä selvemmin, kun ne asetetaan kannanhoitoalueittain.
Käyttöön otettaisiin karhukannan suotuisaa suojelutasoa kuvaava viitearvo
Hoitosuunnitelmassa esitetään karhukannan populaatiokokoa kuvaava viitearvo, jolla karhun suotuisa suojelutaso olisi turvattu pitkällä aikavälillä.
Maa- ja metsätalousministeriö määrittää hoitosuunnitelmaluonnoksessa Suomen karhukannan suotuisan suojelutason viitearvoksi 1400 yksilöä. Viitearvo on määritetty komission 17 artiklan tulkintaohjeen mukaisesti niin sanotulla vertailuperusteisella tavalla. Siinä lajin nykyistä kannan kokoa ja levinneisyysaluetta verrataan aiempaan suotuisaan ajanjaksoon sekä direktiivin voimaantulopäivään.
Suomen karhukanta on arvioitu olleen jokaisella direktiivin raportointikaudella suotuisalla suojelutasolla. Viitearvolla tuetaan osaltaan karhukannan hoitoa niin, ettei karhukanta missään olosuhteissa laske alle suotuisan suojelutason. Karhukannan suotuisan suojelutason viitearvo ei kuitenkaan kuvaa konkreettista tavoitetasoa, mikä karhukannan tulisi olla tai mihin kanta tulisi laskea.
Metsästystä suunnitellaan aluksi vain itäiselle alueelle
Kannanhoidollista metsästystä suunnitellaan tässä vaiheessa vain itäiselle alueelle, jossa Suomen suurimpia karhutihentymiä hallittaisiin ja vähennettäisiin niiden aiheuttamia sosiaalisia ongelmia. Keskiselle alueelle metsästystä voitaisiin harkita tarvittaessa.
Hoitosuunnitelmassa on useita eri toimenpiteitä metsästyksen lisäksi. Ne liittyvät esimerkiksi karhukannan seurantaan, petoyhdyshenkilöverkoston kehittämiseen, monilajiseen kannanhoitoon, neuvontaan, viestintään ja vahinkojen ennaltaehkäisyn tukemiseen. Näitä toimia toteutetaan kaikille alueilla tarvittaessa.
Luonnos päivitetyksi karhukannan hoitosuunnitelmaksi on valmisteltu virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön johdolla alkuvuoden 2025 aikana yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa ja Luonnonvarakeskuksen tukemana.
Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päätavoitteina on säilyttää karhukanta suotuisalla suojelutasolla ja ottaa samalla karhukannan hoidossa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset ja vaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet.
Hoitosuunnitelmaluonnoksessa kuvatuilla erilaisilla toimenpiteillä vastataan muun muassa karhukannan aiheuttamiin vahinkoihin ja muihin haasteisiin.
Karhukanta on kasvanut Suomessa noin 25 vuodessa noin 800 yksilöstä 2200 yksilöön. Samaan aikaan karhukantaa on metsästetty kannanhoidollisin poikkeusluvin edellisvuoteen saakka. Viime vuonna kannanhoidollinen metsästys kuitenkin estyi tiukentuneen luontodirektiivin tulkinnan vuoksi.
Keskeiseksi tavoitteeksi karhukannan hoidossa tunnistetaan edelleen karhun ihmisarkuuden ylläpitäminen, joka osaltaan turvaa sen, että yleinen suhtautuminen lajiin säilyy myönteisenä.
Yhtenä keinona ylläpitää ihmisarkuutta on kestävä kannanhoidollinen metsästys, jonka edellytykset pyritään luomaan uudelleen.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Sami Niemi (9.4.), neuvotteleva virkamies, p. 029 516 2391, etunimi.sukunimi@gov.fi
Henna Väyrynen (11.4. –), erityisasiantuntija, p. 029 516 2014, etunimi.sukunimi@gov.fi
Sonja Falk, ministerin erityisavustaja, p. 050 911 4546, etunimi.sukunimi@gov.fi
Linkit:
Luonnos Suomen karhukannan päivitetyksi hoitosuunnitelmaksi ja lausuntopyyntö maa- ja metsätalousministeriön Lausuntopyynnöt-sivulla
Lausuntopyyntö LausuntopalvelussaLinkki toiselle sivustolle
Karhunkannan hoitosuunnitelman päivitys Hankeikkunassa
Tiedote (3.4.): Metsästyslain muutokset suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi eduskuntaan
