Karhun metsästyskiintiö on 180 karhua - lähes puolet pienempi kuin viime kaudella
Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti asetuksellaan karhun metsästyskiintiön, joka on 180 karhua metsästyskaudella 2023–2024. Kiintiö on 166 karhua vähemmän kuin edellisellä kaudella. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta.
Poronhoitoalueen ulkopuolella karhukiintiö on tulevana metsästysvuonna 130 karhua eli 146 yksilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Poronhoitoalueen kiintiöksi vahvistettiin 50 karhua, joka on 20 yksilöä vähemmän kuin viime vuonna. Kiintiö on 45 itäisellä ja 5 läntisellä poronhoitoalueella.
Poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Kiintiöstä myönnettävien poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta. Aiempina vuosina tällaisia lupia on myönnetty vain muutama ja nekin poronhoitoalueella.
Kiintiön määrittelyssä hyödynnetään kanta-arvioita ja verotusennusteita
Karhuja arvioidaan olevan 1 740–1 925 yksilöä ennen elokuussa 2023 alkavaa metsästyskautta. Arvion mukaan kanta on noin 20 prosenttia pienempi kuin edellisen arvion aikaan vuonna 2021, jolloin määräksi arvioitiin 2 250–2 400 yksilöä. Luvut eivät ole todellinen tieto karhujen määrästä vaan arvio karhukannan koosta.
Havaintojen kokonaismäärä oli 18 prosenttia pienempi vuonna 2022 kuin vuonna 2021. Pentuehavaintoja kirjattiin 33 prosenttia vähemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2021. Vuoden 2022 havaintomäärä oli pienempi kuin kertakaan vuosijaksolla 2013–2021.
Maa- ja metsätalousministeriö käyttää karhukannan säätelyssä Luonnonvarakeskuksen laatimia verotusennusteita. Ennustemalli kestävästä karhukannan verotuksesta laaditaan kannassa tapahtuneiden muutosten ja tunnetun verotusasteen perusteella.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen karhukannan on arvioitu kestävän poronhoitoalueella 16 prosentin ja muualla Suomessa 13 prosentin suuruista pyyntiverotusta ilman kannan pienenemistä.
Vahvaa karhukantaa säädellään kannanhoidollisella metsästyksellä
Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin Euroopan unionin luontodirektiivissä. Karhu ei ole uhanalaiseksi luokiteltu laji ja sitä voi tavata kaikkialla Suomessa. Suomen karhukanta on niin suuri, ettei ainoastaan vahinkoa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien tiettyjen yksilöiden poistamisella voida hallita karhukannan aiheuttamia sosiaalisia, taloudellisia tai ekologisia ongelmia. Tämän johdosta Suomessa on säädelty karhukantaa niin sanotulla kannanhoidollisella metsästyksellä.
Kannanhoidollisella karhunmetsästyksellä pyritään pääasiassa
- ylläpitämään karhun ihmisarkuutta, mikä vähentää mahdollisia konflikteja
- rajoittamaan kannan kasvunopeutta alueilla, jonne karhu on vasta palaamassa tai jossa karhukanta on ollut harva, jotta voidaan varmistaa lajiin sopeutuminen ja siten sen hyväksyttävyys
- säilyttämään karhujen tiheys sellaisena, että haitat ja vahingot ihmistoiminnoille, tuotantoeläimille ja luonnonvaraiselle riistalle pysyvät sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti hyväksyttävinä.
Pennulliset naaraat ja alle yksivuotiaat pennut ovat rauhoitettuja. Näin vältetään metsästyksen kohdistuminen karhukannan lisääntymisen kannalta avainasemassa oleviin naaraisiin.
Karhusaalis on urosvoittoinen. Kaadetut karhut ovat yleensä myös suhteellisen nuoria, mikä johtuu osittain siitä, että huomattava osa itäisen Suomen aikuisista uroksista siirtyy Venäjän puolelle ennen metsästyskauden alkua. Karhujen vaeltaminen edestakaisin yli rajan on kasvattanut karhukannan geneettistä monimuotoisuutta poronhoitoalueen ulkopuolella 1990-luvun puolivälistä alkaen.
Karhut aiheuttivat aiempaa enemmän porovahinkoja
Karhun aiheuttamista vahingoista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Karhun tappamia poroja ilmoitettiin viime vuonna 1 052, kun edellisen vuoden luku oli 752. Vuonna 2022 ilmoitettu määrä vastaa noin 1 930 000 euron korvaussummaa. Porovahingoista voitiin korvata vain 74 prosenttia kevään aikana, mutta maa- ja metsätalousministeriö on hakemassa lisätalousarviolla lisää määrärahoja, jotta korvaukset voitaisiin maksaa vahingonkärsijöille täysimääräisesti.
Lisäksi karhut aiheuttivat viime vuonna 174 kotieläinvahinkoa, joista maksettiin korvauksia yhteensä noin 181 000 euroa. Suurin osa näistä oli mehiläisvahinkoja. Karhujen aiheuttamat vahingot peltokasveille ja kootulle sadolle olivat noin 78 000 euroa.
Asetus ja taustamuistio:
Aiheeseen liittyvää:
- Karhukanta Suomessa 2022 (Luonnonvarakeskus)
- Karhuvahinkojen alueellinen sijoittuminen (riistavahingot.fi)
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229
Sähköposti muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi
