Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt Media

Kotimaisen kalan edistämisohjelma hyväksyttiin – kalan syönnistä hyötyy terveys, vesistöt ja talous

Maa- ja metsätalousministeriö
8.7.2021 14.36
Tiedote
Kuva: Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteita.

Valtioneuvosto hyväksyi tänään 8.7.2021 Kotimaisen kalan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on saada suomalaiset syömään keskimäärin 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä. Erityisesti halutaan lisätä kotimaisen kestävästi tuotetun kalan kulutusta. Tällä hetkellä kalaa syödään noin 1,7 annosta viikossa. Ohjelman tavoitteena on myös lisätä jalostettujen kalatuotteiden vientiä.

– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Syömällä kalaa voi parantaa terveyttään, puhdistaa vesistöjämme ja vahvistaa elinvoimaa koko kalatalouden arvoketjussa.  Nyt lähdemme toteuttamaan ohjelmaa, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa kotimaisen kestävästi pyydetyn ja kasvatetun kalan käyttö ja lisätä merkittävästi kalatuotteiden vientiä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Toteutuessaan ohjelma saa aikaan esimerkiksi nämä yhteiskunnalliset hyödyt:

  • Kalatalouden yritysten kokonaisarvo voi nousta jopa 70 prosenttia aina 1,7 miljardiin euroon. 
  • Alan päätoimisten työpaikkojen määrä nousee viidestä tuhannesta kahdeksaan tuhanteen.
  • Kansanterveyden laskennallisia terveyshyötyjä saataisiin 1–2 miljardia euroa. 
  • Ravinteita poistetaan vesistöistä kalastuksen myötä. 
  • Yhden liha-annoksen korvaaminen kalalla viikossa pienentää ruokavalion hiilijalanjälkeä keskimäärin noin 5–6 prosenttia.
  • Kalatuotteiden viennin arvon nousu tasapainottaisi Suomen kauppatasetta noin 200 miljoonalla eurolla.

Kotimaisen kalan käytön lisääminen edellyttää konkreettisia muutoksia kalan alkutuotantoon ja teollisuuteen. Erityisesti vajaasti hyödynnettyjen kalojen kuten silakan, kilohailin, kuoreen, pienen muikun ja särkikalojen elintarvikekäyttöä voitaisiin lisätä kestävästi. Tavoitteena on viisinkertaistaa silakan ja kaksinkertaistaa muiden kotimaisten luonnonkalojen elintarvikekäyttö vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää kuluttajien kysyntää vastaavien uusien kalatuotteiden kehittämistä. Kestävä kalastus on hyväksi myös vesistöille, koska se poistaa niihin jo joutuneita ravinteita ja vähentää rehevöitymistä.

Kotimaista kasvatettua kalaa tarvittaisiin myös nykyistä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi itämerirehun käyttö ja kiertovesikasvatus mahdollistavat vesiviljelyn kestävän kasvun vaarantamatta vesistöjen hyvän tilan tavoitetta. Tuotannon kolminkertaistuminen vuoteen 2035 mennessä edellyttää merkittäviä edistysaskeleita taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän tuotannon kehittämisessä.

Ohjelmassa esitetään useita käytännön toimia kuten kalan käytön vauhdittamista julkisilla hankinnoilla, korotettua tukea ja innovaatioseteleitä yritysten kehitystoimille, kalastuksen aloitustukijärjestelmää, kalankasvatuksen sähköveroluokan muuttamista, Itämerirehun käytön edistämistä vesiviljelyssä sekä yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuuteen perustuvien kehittämisohjelmien käynnistämistä innovaatioiden, elintarvikelaadun ja kalojen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Pääosa edistämisohjelman toimenpiteistä rahoitetaan parhaillaan valmisteltavan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman kautta. Lisätietoja valmistelusta rahaston verkkosivulta.

Rahoitusta suunnataan erityisesti toimenpiteisiin, joilla parannetaan kotimaisen kalan arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä sekä edistetään vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käyttöä. Tavoitteena on varata riittävä rahoitus alan kehityksen kannalta keskeisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimiin sekä alan kasvuinvestointeihin.

Seuraavaksi ohjelman toteuttamisesta laaditaan toimintasuunnitelma, jossa määritellään mm. toimenpiteiden aikataulut, vastuutahot ja rahoitus. Kotimaisen kalan edistämisohjelma on yksi pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteista.

Kotimaisen kalan edistämisohjelma

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 02951 62411, timo.halonen(at)mmm.fi (8.-9.7.2021)
erityisasiantuntija Heta Ratasvuori, p. 02951 62016, heta.ratasvuori(at)mmm.fi (8.-16.7.2021)
asiantuntija Saana Tarhanen, p. 02951 62036, saana.tarhanen(at)mmm.fi (19.7.2021->)
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, teppo.sakkinen(at)tem.fi