Kurtturuusun kasvatuskielto voimaan 1.6.2022 – haitallisen vieraslajin hävittämiseksi ja torjumiseksi tarvitaan aktiivisia toimia
Kurtturuusun kasvatuskielto tulee voimaan keskiviikkona 1.6.2022, kun kolmen vuoden siirtymäaika päättyy. Kasvatuskiellon noudattamista pyritään ensisijaisesti vahvistamaan viestinnän ja neuvonnan keinoin.
Kurtturuusu luokiteltiin Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi vuonna 2019. Kurtturuusun kasvatuskiellolle asetetun kolmen vuoden siirtymäajan tarkoitus on ollut taata kiinteistönomistajille riittävästi aikaa hävittää kurtturuusukasvustot. Kasvatuskieltoa koskevan siirtymäajan päätyttyä kurtturuusua ei saa enää kasvattaa omalla kiinteistöllä. Muut vieraslajilain mukaiset kiellot tulivat voimaan jo 1.6.2019.
Kurtturuusun tunnistamisesta ja torjunnasta on tarjolla runsaasti tietoa. Kasvatuskiellon noudattamista vahvistetaan ensisijaisesti viestinnän ja neuvonnan keinoin. ELY-keskukset toimivat kasvatuskieltoa valvovana viranomaisena.
Kiinteistönomistajilla on velvollisuus hävittää olemassa olevat kurtturuusuesiintymät tai vähintään rajoittaa haittavaikutuksia ja estää leviämistä. Vaikka omalla kiinteistöllä olevaa kurtturuusuesiintymää ei olisi saatu hävitettyä siirtymäajan päättymiseen mennessä, on tärkeää, että torjuntatoimiin ryhdytään ja niitä jatketaan. Myös useat yritykset tarjoavat palveluja kurtturuusukasvustojen hävittämiseksi.
Jos kurtturuusua kasvaa kiinteistön alueella, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa, on kyse kurtturuusun kasvattamisesta. Tulkinta on sama, vaikka kasvi olisi tahattomasti levinnyt alueelle, eikä kasvustoa hoidettaisi aktiivisesti. Jos siis mihinkään torjuntatoimenpiteisiin ei ryhdytä, voidaan tilanne tulkita kurtturuusun kasvattamiseksi. Tällaisessa tilanteessa lain noudattamista valvova ELY-keskus voi tarvittaessa määrätä esiintymät hävitettäviksi vieraslajilain nojalla. Määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai teettämisuhalla, mikä tarkoittaa, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään kasvatuskieltoa laiminlyövän kustannuksella. Kurtturuusua koskevan kasvatuskiellon rikkomisesta voidaan myös määrätä sakkorangaistus.
Kurtturuusu on suuri uhka Suomen luonnon monimuotoisuudelle
Alun perin Itä-Aasiasta lähtöisin oleva kurtturuusu on kestävyytensä ja helppohoitoisuutensa vuoksi ollut Suomessa suosittu koristekasvi. Kurtturuusu on kuitenkin äärimmäisen altis leviämään, ja sitä tavataan nykyään lähes koko Suomessa. Kurtturuusu uhkaa luonnon monimuotoisuutta muodostamalla tiheitä kasvustoja ja syrjäyttämällä alueen alkuperäisen lajistoa. Kurtturuusu uhkaa nykyään monia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja. Vaikka kurtturuusu ei vaikuttaisi aiheuttavan haittaa omassa kotipihassa, se voi levitä uusille kasvupaikoille.
Haitalliset vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä luonnon monimuotoisuuden uhkatekijöistä. Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi on luokiteltu kurtturuusun Rosa rugosa -laji mukaan lukien sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba. Tarhakurtturuusut eli Rosa Rugosa -lajikkeet eivät ole vieraslajisääntelyn piirissä.
Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. EU:ssa haitallisiksi säädetyt vieraslajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon. Suomen vieraslajilaki sekä vieraslajiasetus eli kansallinen vieraslajiluettelo täydentävät EU:n vieraslajilainsäädäntöä. Vieraslajiluetteloihin lukeutuvia lajeja ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, välittää, saattaa markkinoille, myydä tai muuten luovuttaa. Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto koskee kaikkia vieraslajeja, ei pelkästään haitalliseksi säädettyjä lajeja.
Lisätietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta:
Vieraslajilaki (pdf)
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Kansallinen vieraslajiluettelo
Vieraslajit.fi
Kansallisesti haitallisia vieraslajeja koskeva hallintasuunnitelma ja aikaisemmat EU:n haitallisia vieraslajeja koskevat hallintasuunnitelmat
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti; puh. 0295 162 259, johanna.niemivuo-lahti(at)gov.fi
lainsäädäntöneuvos Sanna Koljonen; puh. 0295 162 048, sanna.koljonen(at)gov.fi
