Luonnonvara- ja biotalouspäivät 2021: Sivuvirroista kasvutarinoita
Vuoden 2021 Luonnonvara- ja biotalouspäiviä vietettiin 21. lokakuuta virtuaalisesti. Päivän teemana oli Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi ja sivuvirtojen kestävä hyödyntäminen. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä ja edistää metsätalouden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä.
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä totesi avauspuheenvuorossaan, että luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen on ministeriön hallinnonalan ytimessä. ”Erittäin ajankohtainen teema luonnonvara-alalla on tuotannossa syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen. Se tarjoaa ratkaisuja tulevaisuuden tarpeisiin”.
Hämeen ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Muilu arvioi puheenvuorossaan, että Lahti on ansainnut eurooppalaisen ympäristökaupungin tittelin aidolla sitoutumisella ympäristöstä huolehtimiseen. ”Esimerkiksi Sibeliustalon puurakentaminen ja sen vieressä oleva kallionsisäinen jätevedenpuhdistamo ovat esimerkkejä oman aikansa ympäristöratkaisuista. Nyt teemme ratkaisuja uusiin ympäristöhaasteisiin.”
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen kertoi tervehdyksessään, että Lahden ympäristöpääkaupunkivuosi on lähtöpiste kaupungin kunnianhimoisille ympäristötavoitteille. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2025. ”Uskomme, että tämä houkuttelee Lahteen uutta yritystoimintaa”.
Aamupäivän puheenvuoroissa kuultiin konkreettisia yritysesimerkkejä sivuvirtojen kestävästä hyödyntämisestä Lahden seudulla. Anna Nicol Fazerilta kertoi, miten ksylitolitehdas tuottaa kauramyllyn sivuvirroista raaka-aineita elintarviketeollisuuteen ja biopohjaisen energian tuotantoon. Johanna Rusanen Salpakierto Oy:stä esitteli Kujalan yritysekosysteemiä. Niko Wassholm Labio Oy:stä kertoi Kujalassa sijaitsevasta Suomen suurimmasta biokaasulaitoksesta. Metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisestä kertoi Koskisen Oy:n Sahateollisuuden johtaja Tommi Sneck.
Kimmo Hietanen Viking Maltilta kertoi yrityksen mittavasta laitosinvestoinnista Lahteen ja kuinka uudessa laitoksessa sivuvirtoja hyödynnetään energiantuotantoon täysimääräisesti. ”Näin mittavissa määrissä ruokaraaka-aineiden sivuvirtoja korostuu niiden käytön taloudellisuus, mutta erityisesti niiden vastuullisuus ja ympäristövaikutus. Jyvistä ja maltaista irtoaa merkittävä määrä pölyä ja kuorta, joista tuotamme energiaa laitokselle”.
Valtiohallinnon näkökulmaa Luonnonvara- ja biotalouden edistämiseen kuultiin TEM:n Ulla Palanderin puheenvuorossa uuden biotalousstrategian valmistelusta ja MMM:n Petri Koskela kertoi elintarvikealan materiaalitehokkuusohjelmasta. Ruoka-ala on toimialojen joukossa edelläkävijä, sillä se on ensimmäinen materiaalitehokkuuden edistämiseen sitoutunut ala Suomessa.
Sivuvirtojen hyödyntämisen ja skaalautuvuuden edistämisestä kuultiin hyviä esimerkkejä ja alueellista näkökulmaa ympäri Suomen. Keskustelemassa olivat Sinikka Koikkalainen Hämeen ELY-keskuksesta, Tuomas Pussila Kemin Kiertotalouskeskuksesta sekä Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Keskustelussa nousi vahvasti esiin materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden edistämisen tärkeys ilmastotoimien merkityksen lisäksi.
Tilaisuus oli suunnattu maa- ja metsätalousministeriön ja muiden ministeriöiden edustajille, toimialan tehtäviä hoitavien virastojen ja laitosten johdolle ja keskeisille asiantuntijoille sekä maakuntien ja muiden sidosryhmien edustajille.
Tilaisuuden järjesti maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 040 0291 910, erityisasiantuntija Jaakko Nippala, p. 02951 62119, ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, p. 02951 62193, etunimi.sukunimi@gov.fi
Luonnonvara- ja biotalouspäivien esitykset lisätään myöhemmin MMM:n verkkosivulle.
Sosiaalisessa mediassa päivää seurattiin tunnisteilla: #ymparistopaakaupunki2021 #sivuvirrat
