Luonnonvara- ja biotalouspäivillä keskusteltiin sopeutumisesta maan- ja vesienkäytön muutokseen
Seminaaripäivän puheenvuoroissa käsiteltiin maankäyttöä, ruokaturvaa ja elintarviketuotantoa sekä ilmastonmuutoksen tuomia haasteita vesi- ja kalataloudelle.
Maa- ja vesialueiden tulevaisuuden käytössä on sovitettavana yhteen monia, osin ristiriitaisiakin, tavoitteita ja tarpeita, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kuvasi videotervehdyksessään luonnonvaroista käytävää keskustelua seminaariväellä Oulussa tiistaina.
Luonnonvara- ja biotalouspäiville osallistui noin sata henkilöä, jotka olivat MMM:n sekä sen hallinnonalan johtoa ja asiantuntijoita sekä alueellisten ely-keskusten asiantuntijoita.
MMM:n hallinnonalan yksi keskeisimmistä tehtävistä on huolehtia ruuantuotannon ja vesihuollon huoltovarmuudesta kaikissa olosuhteissa.
"Maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Samalla se osaltaan vähentää ravinteiden kulkeutumista vesistöihin, torjuu ilmastonmuutosta ja luontokatoa, pitää yllä maaseutumaisemaa sekä huolehtii bioturvasta ja eläinten hyvinvoinnista."
Ministeri katsoo, että maankäyttö vaatii nyt entistä strategisempaa otetta. Etenkin peltojen raivaamista on ehkäistävä ensisijaisesti varmistamalla, että nykyinen viljelyskelpoinen ala on ruokaa tuottavan maatalouden käytössä.
"Optimointi ja ohjaaminen ei ole helppoa, mutta kokonaiskuvaa on välttämätöntä tarkastella uusien maankäytön muotojen haastaessa vanhat."
EU-vaikuttamisen rooli kasvaa
EU:sta tulevat lainsäädäntövelvoitteet vaikuttavat entisestään maan- ja vesienkäyttöä koskeviin päätöksiin, totesi kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Metsäkatoasetus, ennallistamisasetus, taksonomia-asetus ja kalastuksen valvonta-asetus ovat näistä esimerkkejä. Suomi on myös vaikuttanut biotalouden puolesta EU:ssa, sillä biotalous on nyt vahvassa nosteessa komission agendalla.
"Jatkossa on entistäkin tärkeämpää oikea-aikainen ennakkovaikuttaminen ja Suomen erityisolosuhteiden tunnetuksi tekeminen sekä EU:n komissiossa että parlamentissa."
Pesonen totesi, että tärkeää on myös löytää samanmielisiä kumppaneita.
"Suomelle tärkeitä yhteistyömaita ovat Pohjoismaat ja Baltian maat sekä muut metsäiset jäsenmaat. Esimerkiksi Suomi, Itävalta, Ruotsi, Slovenia ja Ranska muodostavat For Forest Plus -ryhmän, jonka metsäministerit kokoontuivat elokuussa Suomessa."
Hiilineutraalisuustavoite edellyttää lisätoimia
Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä esitti tilannekatsauksen Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta. Hän arvioi, että Suomella on yhä mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorin sekä teknisten hiilinielujen ja mahdollisten kompensaatioiden avulla, mutta tekemistä riittää etenkin maankäyttösektorilla.
Seppälän mukaan hiilineutraaliustavoite on periaatteessa mahdollista, mutta ei ilman, että maakäyttösektorilla tapahtuu paljon. Pitäisi saavuttaa yhteiskuntasopimus hakkuiden saamisesta tietylle tasolle, hän arvioi.
Luonnonvara- ja biotalouspäivien seminaaripäivä järjestettiin tiistaina Oulussa ja tapahtuman retket suuntautuivat keskiviikkona eri puolille Pohjois-Pohjanmaata.
Seminaarin ohjelmassa käsiteltiin maan- ja vesienkäyttöön liittyviä ajankohtaisia teemoja ja haasteita. Puheenvuoroissa käsiteltiin maankäyttöä, ruokaturvaa ja elintarviketuotantoa sekä ilmastomuutoksen tuomia haasteita vesi- ja kalataloudelle.
