Metsäneuvosto keskusteli kansallisen metsästrategian toimeenpanosta

Metsäalan yhteistyöfoorumin kokouksessa 5.3.2024 käytiin läpi kansallisen metsästrategian ensimmäisen vuoden toteutusta ja tulevaa toimintaa. Jäsenistöä puhuttivat myös useiden metsiin liittyvien EU-aloitteiden haasteet sekä metsien monimuotoisuus.

Kansallinen metsästrategia 2035 on suomalaista metsäpolitiikkaa linjaava elinkeinostrategia, jossa sovitetaan yhteen erilaisia metsiin liittyviä tavoitteita. Metsäneuvos Erno Järvinen maa- ja metsätalousministeriöstä avasi strategian toteutusta vuonna 2023 sekä toimenpidesuunnitelman luonnosta. Toteutus kolmen toisiinsa sidoksissa olevan kärkihankkeen toimenpiteiden avulla on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin.

Kokouksessa metsäneuvostolle esiteltiin vuosien 2023−2027 toimenpidesuunnitelmaa ja pyydettiin palautetta suunnitelman jatkotyöstöön. Metsäneuvosto kuvasi näkemyksiään siitä, mihin hanketyössä tulisi lähivuosina erityisesti keskittyä tai mihin tulisi panostaa vahvemmin.

Toimenpidesuunnitelmaluonnosta pidettiin runsaana ja toteutukselta peräänkuulutettiin kokoavaa otetta resurssitilanne huomioiden. Ristikkäisvaikutusten arvioinnin ja eri tavoitteiden yhteensovittamisen tärkeyttä korostettiin myös tulevassa hanketyössä.Vahvistuksia kaivattiin erityisesti alan uudistumiseen ja alan tulevaisuuden osaajien turvaamiseen. Erityisesti painotettiin toimenpiteiden vaikuttavuuden varmistamista. Lähetekeskustelussa nostettiin esille muiden muassa metsien kasvun ja elinvoiman edistämisen sekä metsäalan kilpailukyvyn tukemisen. Useassa puheenvuorossa tuotiin esille tiestön kunnon ja korjausvelan aiheuttamia pullonkauloja metsäsektorin toiminnalle.

Toimenpidesuunnitelma viimeistellään kevään aikana verkostoissa sekä työvaliokunnassa ja esitellään metsäneuvoston jäsenille kesäkuun kokouksessa.

EU-aloitteiden haasteet ja niihin vaikuttaminen esillä

Metsäneuvoston kokouksessa kiiteltiin hallituksen EU-ennakkovaikuttamisen linjauksia ja peräänkuulutettiin vaikuttamiselta pitkäjänteisyyttä. Biotalouteen liittyvän vaikuttamisen todettiin jo edenneen, sillä ala on palannut komission agendalle. Jäsenistössä nähtiin, että viime vuonna toimintansa käynnistäneellä metsäbiotalouden tiedepaneelilla on ollut tärkeä vaikutus paitsi kansallisen tiedelähtöisen metsäkeskustelun edistämisessä, myös vaikuttamisessa komissioon.

Metsäneuvoston jäsenille esittäytynyt maa- ja metsätalousministeriön uusi kansliapäällikkö Pekka Pesonen painotti, että suomalaisen metsiä koskevan näkökulman saaminen kuuluviin Euroopan unionissa edellyttää alalta yhteistä näkemystä. Pesonen sanoikin asettaneensa tavoitteekseen metsiä koskevan keskustelun kehittämisen ja toivoi tiivistä yhteistyötä neuvoston jäsenten kanssa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah nosti ajankohtaiskatsauksessaan esille muun muassa metsien ja luonnon virkistyskäytön tärkeän roolin Suomi liikkeelle -ohjelmassa ja kansalaisten arkiliikunnan lisäämisessä. Ministeri Essayah päivitti myös ajankohtaisia kuulumisia kokouksessa runsaasti puhuttaneista EU-aloitteista, kuten metsäkato- ja ennallistamisasetuksista sekä Euroopan metsien seurantakehyksestä. Lisäksi ministeri totesi monimuotoisuusasioissa tapahtuvan nyt paljon.

”Kansallinen luonnon monimuotoisuutta koskeva strategia on valmisteilla. Olennaista on, että valmistelussa otetaan huomioon kokonaiskestävyys. Tavoitteena tulee olla luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä käyttö ja kehitys, joka turvaa paitsi luonnon monimuotoisuuden säilymisen, myös tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvat elinkeinot. Taloudellisen toiminnan, elämisen ja asumisen tulee olla mahdollista samalla, kun luonnon monimuotoisuudesta pidetään huolta”, ministeri Essayah totesi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen nosti esille EU:n 2040-ilmastotavoitteita ja teknologisia nieluja koskevat komission antamat tiedonannot. Hän totesi maankäyttösektorin nieluja koskevien tavoitteiden osoittautuneen haastavaksi muissakin Euroopan maissa, mutta Suomessa nielujen merkitys korostuu. Suomella on myös mahdollisuuksia erityisesti biogeenisen hiilidioksidin talteenotossa eli laajentaa negatiivisten päästöjen osalta luontaisista nieluista myös teknisiin ratkaisuihin.

Ministeri Mykkänen kertoi myös, miten vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteeristön valmistelu etenee sekä miten kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisen käynnistäminen tulee ajankohtaisesti siinä kohtaa, kun asetus hyväksytään.

Kokouksessa kiitettiin myös metsäneuvoston pitkäaikaisen jäsenen, ympäristöjärjestö WWF Suomen pääsihteerin työstä eläköityvän Liisa Rohwederin panosta neuvoston työlle. Rohweder ehti uransa aikana olla mukana metsäneuvostossa 15 vuotta.

Kansallisessa metsäneuvostossa toimii 38 jäsentä metsäalan etujärjestöistä, tutkimuslaitoksista, ympäristö- ja kansalaisjärjestöistä sekä hallinnosta. Yhteistyöverkosto tukee monia eri tavoitteita yhteensovittavan metsäpolitiikan valmistelua.

Kansallinen metsäneuvosto toimii maa- ja metsätalousministeriön tukena laajoissa ja periaatteellisesti tärkeissä metsäpoliittisissa kysymyksissä sekä alan yhteistyöfoorumina. Metsäneuvoston kokousmateriaalit ovat julkisia ja löytyvät maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.

Muualla sivustollamme

Kansallinen metsästrategia 2035

Metsäneuvosto

Metsäneuvoston jäsenet ja kokousmateriaalit kaudella 2023-2027

Lisätietoja:

Erno Järvinen
metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö
maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
029 516 2150