Metsäneuvostolle esiteltiin laaja kattaus ajankohtaisia metsäasioita
Elokuussa 2019 asetettu metsäneuvosto kokoontui 11. joulukuuta järjestyksessä toiseen kokoukseensa. Kokouksen asialistalla olivat muun muassa ennakkotiedot metsälain arvioinnista, Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän metsätietokannan tietohuolto sekä uusimmat tutkimustiedot metsien vesistövaikutuksista.
Kokouksen ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron käytti neuvoston puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Osallistujilta runsaasti kiitosta saanut esitys käsitteli muun muassa maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteitä, ilmastoriskeihin varautumista, elinympäristöjen tilan parantamista ja muita monimuotoisuusasioita, kulunutta EU-puheenjohtajuuskautta sekä erilaisia hiilinielulaskelmia, joista kokouksen lopussa saatiin vielä kuulla erillinen tietoisku.
Maankäyttösektorilla päästöjä voidaan ministerin mukaan vähentää erityisesti turvemaiden viljelyssä sekä ehkäisemällä metsäkatoa eli metsien ottamista muuhun maankäyttöön. Hiilinieluja voidaan puolestaan vahvistaa parhaiten huolehtimalla metsien hoidosta, kasvukyvystä ja terveydestä, kuten kansallisessa metsästrategiassakin linjataan.
- Maankäyttösektorin ilmastotoimia valmisteltiin marraskuussa yhdessä sidosryhmien kanssa ja ensimmäiset toimenpiteet toteutetaan heti vuodenvaihteen jälkeen. Ne ja muut ensi vuoden toimet kytketään myöhemmin osaksi tulevaa maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaa, kertoi ministeri Leppä.
Elinympäristöjen tilaa parantavaa Helmi-ohjelmaa valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla, ja METSO-ohjelma jatkuu vuoteen 2025 asti. Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdentuvat erityisesti soihin, lintuvesiin, perinneympäristöihin, metsiin sekä rannoille ja sisävesiin.
- On hyvä, että soiden suojelua tehdään Helmi-ohjelmassa METSO-ohjelman tapaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Myös vapaaehtoisuuteen perustuvat lehtojen kunnostukset luonnonsuojelulain mukaisilla alueilla ovat tärkeitä, painotti ministeri.
Metsäasioita on saatu ministeri Lepän mukaan edistettyä EU-puheenjohtajuuskaudella hyvin. Neuvoston päätelmät metsätiedonannosta saatiin valmiiksi ja EU:n metsästrategian uudistamisen valmistelu on myös edennyt vahvasti.
Ministeri kertoi myös, että metsäluonnon monimuotoisuutta käsittelevä ns. pyöreä pöytä kokoontuu jälleen pitkästä aikaa tammikuun lopulla. Keskustelun vetäjinä toimivat ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ja ministeri Leppä yhdessä.
Metsälain arviointi puhututti pitkään
Vilkkainta keskustelua neuvosto kävi metsälain ja metsätuholain arvioinnista, jonka alustavista tuloksista tilaisuudessa kertoi Matleena Kniivilä Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Varsinainen arviointiraportti valmistuu tammikuussa.
- Vuonna 2014 voimaan tulleet lait ovat ehtineet vaikuttaa vasta joitakin vuosia ja myös toimintaympäristö on muuttunut samaan aikaan. Lakien vaikutusten arviointi on siksi tässä vaiheessa vielä osin vaikeaa. Konkreettisia ehdotuksia on kuitenkin tässä vaiheessa mahdollista antaa muun muassa metsätuholakiin liittyen, totesi Kniivilä.
Metsätiedon laadun parantamishankkeesta kertoneelle Suomen metsäkeskuksen Jarkko Partaselle esitettiin myös paljon kysymyksiä ja kommentteja. Tietohuoltotyötä ja tiedon luotettavuuden parantamista pidettiin keskustelussa äärimmäisen tärkeänä, koska tiedon laadulla on digitalisaation edetessä yhä suurempi merkitys eri toimijoille.
Myös MetsäVesi-hankkeen tuloksista kertonut Leena Finér Lukesta sekä vesienhoidon suunnittelusta alustanut Antton Keto ympäristöministeriöstä saivat osallistujilta kiitosta esityksistään.
Marraskuun lopulla julkaistut MetsäVesi-tulokset tukevat tarvetta seurata ravinne- ja orgaanisen hiilen kuormituksen kehitystä ja parantaa metsätalouden käytäntöjä ja vesiensuojelua erityisesti turvemailla. Metsätalouden valtakunnalliset vesienhoitotoimenpiteet kaudelle 2022-2027 sisältävät puolestaan monia tätä ehdotusta tukevia toimenpiteitä, kuten suometsien hoidon kokonaisvaltainen suunnittelu, metsätalouden vesiensuojelumenetelmien kehittäminen sekä vesistökuormituksen seuranta.
Hiilinielulaskelmia tehdään eri tarpeisiin
Metsien hiilinieluluvut ja -laskelmat ovat olleet viime kuukaudet kestoaiheita julkisuudessa, mutta harva hallitsee eri laskelmien tavoitteet ja niiden väliset eroavuudet. Hiilinielulaskelmien saloihin metsäneuvostoa perehdytti Luken Tuula Packalen.
Edellistä vuotta koskevia kasvihuonekaasuinventaariolukuja julkaistaan vuoden mittaan sekä pikaennakoina (toukokuussa), ennakkotietoina (joulukuussa) että lopullisina tuloksina (seuraavan vuoden maaliskuussa). Esimerkiksi vuotta 2018 koskevat ennakkotiedot julkaistiin 12.12.2019 ja lopulliset tiedot julkaistaan maaliskuussa 2020. Lähes samoihin aikoihin, toukokuussa 2020, julkaistaan jo vuotta 2019 koskevat pikaennakot.
Samaa vuotta koskevat inventaarioluvut poikkeavat luonnollisesti toisistaan tietopohjan tarkentuessa, mutta monia hämmästyttää se, että myös aikaisempien vuosien luvut muuttuvat usein myöhemmin tietopohjan ja laskentamenetelmien kehittymisen myötä. Takautuvat laskennat ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta eri vuosien tietoja voidaan vertailla keskenään luotettavasti.
Lulucf-asetukseen perustuva metsien vertailutasolaskenta poikkeaa inventaarioluvuista siinä, ettei tulosten ole tarkoituskaan vastata sellaisenaan reaalimaailmaa. Velvoitekaudelle 2021-2025 laskettava hiilinieluluku on lulucf-asetuksessa määriteltyjen perusteiden mukaan laskettu projektio viitekauden 2000-2009 luvuista. Luvun pitää toki olla yhteismitallinen inventaariolukujen kanssa, mutta täydelliseen vastaavuuteen ei laskennassa voida päästä.
Erilaiset skenaariot (kuten MALULU ja MALUSEPO) perustuvat puolestaan useisiin erilaisiin toimintaympäristöä koskeviin oletuksiin, jolloin laskelmien arviot hiilinieluista voivat poiketa toisistaan suurestikin. Skenaariot kuvaavat tyypillisesti erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, joista toisia voidaan pitää toivotumpina kuin toisia.
Metsäneuvosto toimii yhteistyöfoorumina metsiin liittyvän julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin välillä ja tukee maa- ja metsätalousministeriötä laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä metsäpoliittisissa kysymyksissä. Neuvostoa vetää maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja siinä on jäseniä yli 30 organisaatiosta.
Kokouksen esitysmateriaalit:
- Metsälain ja metsätuholain muutosten arviointi: alustavia tuloksia (Matleena Kniivilä, Luke)
- Tulkintasuosituksen ja tietohuollon taustat (Jarkko Partanen, Suomen metsäkeskus)
- Ojitettujen soiden vaikutus typen, fosforin ja hiilen huuhtoutumiseen (Leena Finér, Luke)
- Metsätalouden vesistökysymykset - vesienhoidon suunnittelu (Antton Keto, ympäristöministeriö)
- Hiilinielut inventaariossa, vertailutasossa ja skenaarioissa (Tuula Packalen, Luke)
