Metsäojien madaltumiskehityksen mallintaminen (MEMMA)
Takaisin Kansallisen metsästrategian hankkeisiin
Toteuttaja
Tapio Oy
Hankkeen kuvaus
Kesto: 2023-2024
Suomessa on ojitettu metsätaloutta varten soita ja ohutturpeisia kivennäismaita kaikkiaan noin 5,9 miljoonaa hehtaaria. Suometsien hoito on keskeisessä asemassa ilmastokestävän metsänhoidon toteutuksessa. Suometsien rooli hiilensidonnassa riippuu olennaisesti metsäojien ja puuston ylläpitämästä kuivavarasta. Puuston kasvukauden aikana 30–40 cm kuivavara on riittävä puuston kasvun ylläpitämiseksi. Ojitussyvyydellä on vaikutus kuivatukseen ja oletetusti myös ojien kunnon säilymiseen. Toisaalta maaperän turpeen hiilivaraston säilymisellä on suuri vaikutus ilmastoon ja mitä tehokkaampi kuivattava vaikutus ojalla on, sitä isommiksi kasvihuonekaasupäästöt turpeesta ja vesistökuormitus kasvavat. Turvemaiden hiilitasapainon kannalta on erityisen tärkeää osoittaa ojien kunnostustoimenpiteet sellaisille kohteille, joilla kunnostus on kannattava ja tarpeellinen toimenpide puuston kasvun kannalta sekä välttää turhaan ojien kaivamista liian syviksi.
Ojien kunto liittyy olennaisesti kysymykseen siitä, milloin tai tarvitseeko ojaa ylipäätään kunnostaa. Kuivatusojien syvyydestä on käyty ja käydään keskustelua. Pitkään oletuksena on ollut, että mitä syvemmiksi ojat kaivetaan sitä pidempään ne pysyvät toimintakykyisinä lykäten kunnostustoimenpidetarpeita. Luonnonvarakeskuksessa kehitetyllä SUSI-suosimulaattorilla pystytään mallintamaan ojien perkauksen vaikutusta turvemaiden puuston kasvuun. Simulointien perusteella suurin osa puuston kasvuvasteesta syntyy, kun ojaa syvennetään 30 cm:stä 60 cm:iin. Sitä syvemmillä ojilla saatava lisähyöty puuston kasvulle on vähäinen.
Hyvällä ojasuunnittelulla ja toteutuksella on suora vaikutus turvemaiden metsien kasvukykykyyn ja rooliin ilmakehän hiilensidonnassa. Hankkeen tavoitteena on antaa ojasuunnitteluun lisää tietoa ojien kehittymisestä. Hankkeessa selvitetään, miten kunnostettujen ojien umpeenkasvu ja mataloituminen ovat edenneet kolmenkymmenen vuoden aikana ja millaiset tekijät mahdollisesti vaikuttavat ojien kunnon kehittymiseen. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään laserkeilausaineiston analysointiin perustuvaa menetelmää, jonka avulla voidaan arvioida, onko ojien kunto ja kuivatus puuston kasvun kannalta riittävää ja miten pitkään. Hankkeen tulosten avulla saadaan lisätietoa ojien kunnostustarpeen määrittämiseen ja suometsien hoitohankkeiden suunnitteluun. Hanke vastaa metsien hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseen edistämällä ilmastokestävää suometsien hoitoa tuottamalla tietoa kunnostettavien metsäojien suunnittelun tarkentamiseen.