Metsien ja metsäsektorin merkitys oleellinen koronakriisistä toipumisessa
Kansallinen metsäneuvosto kokoontui 29.4.2020 ylimääräiseen kokoukseen pohtimaan metsäalan toimia koronakriisistä nousemisessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Metsäneuvoston puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi, että kriisistä ulospääsyyn metsäsektori tuo ratkaisuja. Metsäneuvoston jäsenkunnan tekemiä esityksiä tullaan hyödyntämään hallituksen toimenpiteiden valmistelussa ja eri hallinnonaloilla.
MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kannusti, että nyt on mietittävä sekä lyhyttä tähtäintä että entistä enemmän myös pitkän tähtäimen toimenpiteitä, miten Suomi pääsee kriisistä ensin ulos ja sitten ylös. Ministeriössä on selvitetty kausityövoiman saatavuutta metsänviljelytöihin, kemeratuen määräaikojen pidentäminen on jo eduskunnassa käsittelyssä ja kriisitukea yrityksille on järjestelty.
Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert havainnollisti alustuksessaan koronakriisin vaikutuksia talouteen ja kulutustapoihin.
– Keskeiset globaalit haasteet – ilmastonmuutos, monimuotoisuus ja väestönkasvu – eivät katoa mihinkään tämän kriisin aikana eivätkä myöskään sen jälkeen. Kuitenkin kuluttajien tarpeet muuttuvat radikaalisti: verkkokauppa on uusi normaali ja funktionaalisten hygieniatuotteiden tarve kasvaa, visioi Buchert kohti tulevaa. Kaikkien huulilla ovat myös huoltovarmuuskysymykset, nyt kun omavaraisuuden ja koko tuotantoketjun hallinta korostuvat, jatkoi hän.
Metsäala kokonaisuutena on kuitenkin paremmissa asemissa moneen muuhun alaan verrattuna. Kysyntä säilyy kohtuullisena ja voi jopa lisääntyä osassa metsäteollisuuden tuotteista. On siis erittäin todennäköistä, että metsäsektori on avainroolissa taloudellisesta taantumasta noustaessa.
Metsäneuvoston jäsenet esittivät kukin ehdotuksiaan, joiden avulla talouden elpyminen voisi käynnistyä. Metsäneuvostossa nostettiin esille aktiivisen metsätalouden ja vakaan toimintaympäristön luomat mahdollisuudet.
Kokouksessa todettiin, että kasvua edistävä metsänhoito mahdollistaa puumäärän ja hiilivaraston kasvun sekä markkinaehtoiset hakkuut, jolloin toteutuvat sekä talous- että ilmastotavoitteet. Monimuotoisuus on turvattava muun muassa resursoimalla jatkossakin Metso- ja Helmi-ohjelmat.
Puun kasvua edistävien toimien ohella tulee metsäneuvoston jäsenten mielestä huolehtia teollisuuden kilpailukyvystä. Yhteiskunnan tulee kannustaa biotalous- ja bioteollisuusinvestointeihin ja pitää luvitus ja verotus toimivana. Olemassa olevia väyläverkoston pullonkauloja tulisi purkaa ja julkisia infrainvestointeja pitäisi nopeasti käynnistää. Kuljetusketjun kilpailukykyä edistävät ja investointeja tukevat tie-, rata-, vesiväylä- ja satamahankkeet.
Kansallisen biotalousstrategian päivittäminen on yksi selkeä yhteinen, tärkeä hanke. Metsien oikea-aikainen ja aktiivinen hoito sekä puupohjaiset, kierrätettävät tuotteet tulisi saada murroksen kärkeen eli kehotettiin muuttamaan EU:n Green Deal aidosti vihreäksi.
Useammassa puheenvuorossa korostettiin puunkäytön ja puurakentamisen aktiivista edistämistä sekä lähellä tuotettujen biopohjaisten tuotteiden merkitystä. Puurakentamiselle tulee asettaa selkeät, kunnianhimoiset tavoitteet.
Metsäneuvosto totesi, että metsäala pitää osaltaan taloutta nyt pyörimässä. Metsissä on nyt töitä taimikoiden ja nuoren metsän hoidossa ja istutuksessa. Ulkoilu ja elävä metsäsuhde ovat nyt entistäkin tärkeämpiä suomalaisten hyvinvoinnille. Luontomatkailun ja virkistyskäytön edellytysten kehittäminen sekä retkeilyreittien kunnostaminen auttaa kriisin toipumisvaiheessa.
Esitysten perustana pidettiin vakaata metsäpolitiikkaa. Sen ytimessä on hyvä metsänhoito, kasvun lisääminen, tuhojen torjunta, monimuotoisuudesta huolehtiminen ja ilmastokestävä metsätalous. Kestävyyden kaikista ulottuvuuksista huolehtiminen on Suomen metsätalouden ja koko metsäsektorin kilpailukykytekijä.
Lisätiedot:
Neuvotteleva virkamies Satu Rantala, p. 0295 162 045, etunimi.sukunimi@mmm.fi
