Hyppää sisältöön
Media

Ministeri Jari Koskinen kestävän kehityksen toimikunnassa 30.11.

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 30.11.2011 8.36
Puhe -

Suomen kansantalous perustuu teollisuusmaaksi poikkeuksellisen vahvasti luonnonvaroista saatavaan arvonlisään. Maapinta-alastamme metsämaata on noin 75 %, ja metsistämme noin 90 % on talousmetsiä, joten metsävarat ja puujalosteet ovat tärkeitä. Sama koskee metsään linkittyviä muita tuotteita, kuten luonnontuotteita, ja muita ekosysteemipalveluihin perustuvia tuotteita ja palveluita. Metsät ovat uusiutuva luonnonvara ja puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata uusiutumattomia polttoaineita ja materiaaleja. Metsät ovat myös tärkeä hiilinielu ja varasto. Hyvän metsänhoidon ansiosta metsiemme kyky sitoa hiiltä on lähes kaksinkertaistunut viimeisten vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. 2000-luvulla metsien hiilinielu on ollut 30–50 % muiden sektoreiden kasvihuonekaasupäästöistä. Metsien hyödyntäminen on resurssitehokasta: lähes kaikki puun osat voidaan hyödyntää, puusta tehtyjä tuotteita voidaan kierrättää ja lopuksi polttaa. Metsäsektori luo myös työpaikkoja, ja metsiä käytetään virkistyksen, kulttuurin ja henkisten arvojen lähteenä.

Biotalous on uusi tapa tehdä asioita, ja vaatii uusien sektori- ja toimialarajat ylittävien ajatus- ja toimintamallien omaksumista. Metsäala on nähtävä laajasti, ei vain puuhun perustuvien tuotteiden ja palveluiden, vaan myös muiden metsään perustuvien tuotteiden ja palveluiden lähteenä. Biotalouden synnyttämiseen tarvitaan kumppaneita ja sektoreiden välistä yhteistyötä esimerkiksi elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuuden sekä energia- ja kemian sektoreiden kanssa. Hyvästä sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä esimerkkinä Metsäklusteri Oy:stä on nyt syntymässä Biotalousklusteri.

Metsäsektorilla on meneillään murros. Valtio tukee muutosta monin eri tavoin. Valtion rooli on luoda edellytyksiä kannattavalle metsänomistukselle, yritystoiminnalle ja puunjalostukselle unohtamatta metsien monimuotoisuuden ylläpitoa ja virkistyskäyttöä.

Suomen metsäpolitiikan perustana toimii Kansallinen metsäohjelma 2015, joka hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä joulukuussa 2010. Ajatuksena on suomalaisten hyvinvoinnin lisääminen. Metsäalasta halutaan kehittää vastuullinen biotalouden edelläkävijä.

Yksi ohjelman kantavista ajatuksista on metsän eri käyttömuotojen yhteensovittaminen. Yhteensovittamista tehdään laajapohjaisessa Kansallisessa metsäneuvostossa ja sen toimielimissä. KMO valmisteltiin laajan sidosryhmäyhteistyön pohjalta. Ohjelma on myös sovitettu yhteen eri strategioiden kanssa, esim. TEM:n vetämä Metsäalan strateginen ohjelma (MSO), ilmasto- ja energiapoliittiset sekä maaseutu- ja aluepoliittiset strategiat ja ohjelmat. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOa toteutetaan KMO:n rinnalla ja sen toimenpiteet on sisällytetty osaksi KMO:aa.

Yksi KMO:n kantavista ajatuksista, sekä myös yksi ohjelman suurimmista haasteista, on metsiin perustuvien nykyisten ja uusien tuotteiden ja palveluiden sekä koko arvoketjun kehittäminen. Uusia tuotteita ja palveluita on jo olemassa, ja mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi puutuoteteollisuudesta, rakentamisesta, pakkaamisesta, bioenergiasta ja biojalosteista sekä elintarvike- ja lääketeollisuudesta.

Konkreettisia esimerkkejä uusista tuotteista:

− Puusta voidaan valmistaa vaikkapa muovia. (näyte: kynä)
− Yksi lupaavista uusista tuotteista on suomalainen puuhakkeesta ja biohajoavasta muovista valmistettu kipsaustuote, joka voidaan hävittää energia- tai biojätteen mukana.
− UPM ProFi tekee puumuovikomposiitteja, jotka pohjautuvat UPM Raflatacin tarralaminaattijätteisiin. Komposiitista voidaan rakentaa muun muassa terasseja ja julkisivuverhoiluja. Materiaalia on hyödynnetty myös designissa, esimerkiksi vuonna 2010 Shanghaissa järjestetyn maailmannäyttelyn Suomen paviljonki verhoiltiin tästä komposiitista valmistetuilla paanuilla.
− Puuta voidaan käyttää myös kosmetiikkatuotteissa. Esimerkiksi Lumene for Men -sarjan miehille suunnatuissa tuotteissa käytetään kuusenoksatyviuutetta, jonka sisältämät antioksidantit virkistävät, kosteuttavat ja suojaavat ihoa.

Esimerkkejä tuotekehityksestä:

− Nanoselluloosan mahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset. Nanoselluloosan avulla voidaan esimerkiksi lisätä tuotteen lujuutta tai siitä voidaan tehdä aktiivisia, vettä sitovia geelejä. Nanoselluloosaa voidaan käyttää myös laihdutustuotteissa. Hiljattain kuultiin uutisia UPM:n ja Stora Enson pääsemisestä esikaupalliselle asteelle nanoselluloosan valmistamisessa.
− Myös älypaperia tutkitaan paljon. Esimerkkinä älypaperisovelluksesta paperille voidaan painaa esimerkiksi lääkkeitä, jolloin niitä voidaan annostella yksilöllisesti. Laboratorio-olosuhteissa on onnistuttu painamaan paperille myös transistori.
− Lisäksi ympäristön kannalta parempaan prosessiin liittyvää kehitystyötä tehdään esimerkiksi viskoosin valmistukseen liittyen.

Puurakentaminen ja puutuotteet sitovat hiiltä pitkäaikaisesti, puun käyttö rakentamisessa on energia- ja kustannustehokasta, puu on kierrätettävää, ja sillä voidaan korvata uusiutumattomia materiaaleja. Puutuotteiden valmistamiseen voidaan myös yhdistää uutta palveluliiketoimintaa. Puurakentamista tuetaan MSO:n alla toteutettavalla valtakunnallisella puurakentamisohjelmalla. Toivottavasti puukerrostalorakentaminen saa uusien rakentamismääräysten myötä tuulta alleen.

Puuperäisen energian vastuullisen tuotannon ja käytön lisääminen on yksi KMO:n suurimmista haasteista. Suurimmat mahdollisuudet tarjoavat biojalostamokonseptien kehittäminen muun muassa biodieselin tuottamiseksi, investoinnit nykyisten tuotantolaitosten uusiutuvan energian käyttöön sekä metsähakkeen käytön lisääminen energialaitoksissa. Metsähakkeen käyttöä on tarkoitus nostaa nykyisestä noin 6 miljoonasta kuutiometristä 13,5:een vuoteen 2020 mennessä. Metsäenergian tuotannossa tulee huomioida erilaiset kestävyysnäkökohdat tasapuolisesti. Metsäenergian liikkeelle saamiseksi on MMM:ssä valmisteltu pienpuun energiatuki, jonka voimaantulo on kuitenkin viivästynyt, koska esinotifiointi komissiossa on vielä kesken. Tavoitteena on saada pienpuun energiatuki voimaan keväällä 2012.

Metsästä saatavia marjoja, sieniä, yrttejä sekä erikoisluonnontuotteita hyödynnetään luonnontuotealalla. Perinteisten tuotteiden lisäksi luonnontuotealalta löytyy uusia tuotteita, esimerkiksi luonnonmarjoista löydettyjä arvoaineita on ryhdytty hyödyntämään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Luonnontuotteet ovat kasvattaneet merkitystään myös käsityöalalla, floristiikassa ja hoitopalveluissa. Matkailutoiminnassa luonnontuotteet tarjoavat mahdollisuuksia erilaisten elämysten tuottamiseen. Metsiin perustuvien tuotteiden ohella palveluiden, kuten luontomatkailun, kehittäminen sekä muidenkin aineettomien hyödykkeiden, kuten maiseman, kaupallistaminen on tärkeää.

Esimerkki uudesta palvelusta:

− Ikaalisten Kylpylän Voimametsä on hyvä erimerkki siitä, miten palveluyritys voi hyödyntää metsää liiketoiminnassaan. Voimametsä on Suomen ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemapuisto, jonka suunnittelussa ovat olleet mukana Metsäntutkimuslaitos ja Tampereen yliopiston psykologian laitos. Voimapolulle on sijoitettu metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- tai informaatiotauluja, jotka perustuvat metsien hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimustietoon. Voimametsää hyödynnetään kylpylän kuntoutustoiminnassa, johon osallistuu vuosittain noin 7 000 henkilöä.

Uusien innovaatioiden synnyttämiseksi tärkeää on tutkimus- ja kehittämistoiminta. Osa uusista tuotteista ja palveluista syntyy perinteisen metsäteollisuuden kylkeen, mutta paljon tilaa on myös pk-sektorin innovaatioille. Olemassa olevien innovaatioiden saamiseksi liikkeelle tarvitaan investointeja. Uusien investointien houkuttelemiseksi Suomeen metsäala tulisi liittää Invest in Finland toimintakonseptiin. Investointien houkuttelemiseksi olisi luotava myös uusia menettelytapoja. Metsäsektorilla on erinomaiset investointiedellytykset: huippulogistiikka, kasvavat raaka-ainevarat, korkea teknologia ja vakaa toimintaympäristö.

Metsien monipuolisen käytön biotalouden tuotteisiin ja palveluihin takaa kannattava metsäbiomassan tuotanto. Biotalouden odotetaan lisäävän uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä, joten metsävarojen rooli on Suomessa tulevaisuudessakin tärkeä. Puuntuotannon kestävyys luo pohjan metsäbiomassan kannattavalle tuotannolle. Metsävaramme ovat terveet ja tuottoisat. Metsien voimakas kasvu (noin 100 milj. m3/vuosi) on pystytty saavuttamaan metsien korkeatasoisella hoidolla. Puuvarantomme mahdollistaisivat 10–15 miljoonan kuutiometrin lisähakkuut vuosittain. Kasvun varmistamiseksi metsiä on hoidettava laadukkaasti myös jatkossa, ja kasvua on mahdollista myös lisätä.

Metsien käytön monipuolistaminen ja metsänomistajien erilaiset tavoitteet metsiensä käytölle edellyttävät metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista nykyisestä. Metsälain uudistamiseen tähtäävä Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen -jatkotyöryhmä on aloittanut työnsä. Metsälainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa. Kokonaisuudistuksella turvataan niin luonnon monimuotoisuus kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajien edut. Työ valmistuu kesäkuussa 2012.

Metsätalouden tulee olla kannattava elinkeino, jotta metsänomistajilla on kiinnostusta pitää huolta metsien kasvukunnosta ja terveydestä. Lisääntyvä puunkäyttö luo edellytyksiä kannattavalle metsätaloudelle. Puumarkkinoiden vakaa ja ennustettava toiminta on metsäsektorin kilpailukyvyn edellytys. Puumarkkinoiden kehittämistä jatketaan puumarkkinatyöryhmän työnä. Keskeiset tavoitteet ovat puukauppainformaation parantaminen, uusien toimintamallien käyttöönotto (hintaindeksit) ja sähköisen puukaupan edistäminen. Kaikissa näissä asioissa on edistytty.

Metsätalouden kannattavuuden ja puumarkkinoiden toimivuuden kannalta metsätilojen koon kasvattaminen, rakenteen parantaminen ja metsänomistajien sukupolvenvaihdosten edistäminen ovat keskeisiä tavoitteita. Laajapohjaisen metsätilatyöryhmän loppuraportti luovutetaan joulukuussa. Sen jälkeen arvioidaan, mitkä toimenpiteet ovat poliittisesti vietävissä läpi ja mitkä ovat tehokkaimpia. Osa asioista voidaan saada liikkeelle myös ilman poliittista päätöstä metsäalan toimijoiden yhteistyöllä.

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen tuki eli ns. Kemera-tuki on ollut tärkeä metsätalouden ohjauskeino. Hallitusohjelman mukaisten säästöjen seurauksena Kemera-tuen määrärahat vähenevät. Alentuneen määrärahan vuoksi Kemera-lainsäädäntöön suunnitellaan muutoksia sekä tukitasoihin että eräisiin työlajeihin, jotka voidaan poistaa tuen piiristä. Parhaillaan aloitellaan myös tukijärjestelmän uudistamista vuonna 2014 alkavalle EU:n rahoituskaudelle. Tässä työssä on haettava todella uusia avauksia. Kemeran uudistukseen liittyy myös hallitusohjelman tavoite ympäristölle haitallisten tukien kartoittamiseksi ja uudelleen suuntaamiseksi. Arvioinnissa tulee huomioida kaikki kestävyyden osa-alueet tasapuolisesti.

Ympäristöhyötyjen turvaaminen on yksi KMO:n kantavista ajatuksista. Päämäärään sisältyvät niin monimuotoisuus, ilmastonmuutos, vesistöt ja maaperä kuin metsien aineeton hyvinvointikin.

Monimuotoisuuden turvaaminen on olennainen osa metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Monimuotoisuuden turvaamisessa keskeistä on talousmetsien käsittely, koska metsistämme noin 90 % on talousmetsiä. Suurimpana haasteena tällä saralla on METSO-ohjelman toteuttaminen. METSO on hyvä esimerkki ekosysteemipalveluiden tuotteistamisesta, ja se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. METSO on lisännyt ympäristö- ja metsäorganisaatioiden välistä yhteistyötä, ja ohjelman maanomistajalähtöisyyttä on kiitelty. Tällä hetkellä eniten puhututtaa voimavarojen riittävyys. Tavoitteet koko METSO-kaudelle ovat varsin mittavat ja edellyttäisivät jatkossa moninkertaista panosta alkutilanteeseen verrattuna.

Metsät parantavat elämänlaatua on KMO:n uusi kokonaisuus, jossa tarkastellaan luontosuhdetta, metsän kulttuurisia arvoja sekä metsien tuottamaa aineetonta hyvinvointia. Metsien fyysisten ja psyykkisten hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistamisessa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Aihealueen parissa työskentelee laajapohjainen työryhmä, jonka raportti saadaan käyttöön maaliskuussa 2012. Aihealueen jatkokehittämisestä päätetään sen jälkeen.

Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia vastuullisena biotalouden edelläkävijänä. Kansallisen metsäohjelman tavoitteet uhkaavat kuitenkin jäädä saavuttamatta metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja valtiontalouden tasapaino-ongelmien vuoksi. Nyt on erityisen tärkeää hakea yhteistyössä uusia markkinalähtöisiä ratkaisuja alan liikevaihdon ja kannattavuuden parantamiseksi. Myös monimuotoisuuden ja muiden ympäristöhyötyjen turvaamiseen kaivataan uusia, valtion budjetista riippumattomia toimintamalleja. Lisäksi valtion tuen suuntaaminen mahdollisimman tehokkaasti on erittäin tärkeää.