Ministeri Koskinen Tapion ja Metlan metsäseminaarissa 16.2
Metsäpolitiikan uusi suunta - Metsäseminaari kansanedustajille ja muille päättäjille
Eduskunta 16.2.2012
Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
METSÄNHOITOYHDISTYSLAKI UUDISTUU
Arvoisat kansanedustajat, hyvät metsäalan ystävät ja asiantuntijat
Meillä on runsaasti mahdollisuuksia lisätä Suomen ja suomalaisten hyvinvointia lisäämällä metsien ja puuraaka-aineen hyödyntämistä. Aion puheenvuorossani tuoda esille muutamia asioita, joita maa- ja metsätalousministeriössä ollaan uudistamassa, jotta metsäalan kilpailukykyä ja kannattavuutta parannettaisiin. Toimialan tilanne on ollut haastava jo muutamia vuosia, ja uudistukset ovat välttämättömiä.
Kuten tiedämme, Suomen metsävarat ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. Metsien hyvän hoidon ja metsiin tehtyjen mittavien investointien avulla ovat metsävaramme kasvaneet noin 2,3 miljardiin kuutiometriin.
Vuotuinen puuston kasvu on lähes kaksinkertaistunut kuluneen 50 vuoden aikana 100 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tämä kasvun taso mahdollistaisi hakkuiden määrän kasvattamisen välittömästi 10-15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Puun käyttöä voidaan voimakkaastikin lisätä metsä- ja kemianteollisuuden tuotteiden valmistukseen, puutuoteteollisuuden tuotteisiin ja bioenergian tuotantoon.
Meillä Suomessa on erinomaiset investointiedellytykset uuteen puunkäyttöön: huippulogistiikka, jolla puu saadaan aina liikkeelle kesät talvet, kasvavat raaka-ainevarat, korkea teknologia ja erityisesti riskitön ja vakaa toimintaympäristö. Uusien investointien houkuttelemiseksi olisi luotava uusia menettelytapoja myös metsäsektorille. Toivon, että työ- ja elinkeinoministeriön Invest in Finland -ohjelma panostaisi tulevaisuudessa myös metsäalan investointien saamiseksi kotimaahan.
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa metsätalouselinkeinon kilpailukyvyn ja kannattavuuden edistämisestä. Kansallisen metsäohjelman kautta metsätalous on kytketty osaksi koko metsäalan arvoketjua. Panostamme puunkäytön lisäämiseen luomalla yritystoiminnalle hyvät toimintaedellytykset hallitusohjelman ja kansallisen metsäohjelman linjausten mukaisesti. Ministeriöt eivät sinänsä voi luoda kasvua, mutta voivat auttaa kasvun edellytyksien luomisessa.
Olemme uudistamassa koko metsähallintoa. Tämän vuoden aikana valmistelemme Metsähallitusta koskevan lainsäädännön, jolla vastataan EU:n kilpailuoikeudellisiin vaatimuksiin. Metsähallituksen perustoiminnot eivät tule muuttumaan ja valtion maa- ja vesiomaisuus pidetään entiseen tapaan yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena ja valtion suorassa omistuksessa.
Suomen metsäkeskus on juuri aloittanut toimintansa kattavasti koko maassa ja sen liiketoiminta on eriytetty julkisista hallintotehtävistä.
Metsälakia uudistetaan vastaamaan muuttuvan metsänomistajakunnan tavoitteita. Juha Ojala puhuu myöhemmin tässä tilaisuudessa metsälain uudistamisesta tarkemmin.
Edellämainittujen muutosten ohella olemme käynnistäneet metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen. Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on varmistaa tasapuolinen kilpailuasema eri toimijoille metsäpalvelumarkkinoilla.
Työ alkoi lokakuussa, jolloin pyysin pientä työryhmää tekemään alustavaa kartoitusta nykytilanteesta ja haarukoimaan erilaisia uudistamisvaihtoehtoja. Työryhmässä olivat mukana metsäteollisuuden ja MTK:n edustajat ja kaksi ministeriön edustajaa. Työryhmä kuuli myös Kilpailuviraston asiantuntijoita.
Työryhmä on raportoinut tuloksistaan minulle viime viikolla ja päätynyt varsin yksimielisesti muutamaan ehdotukseen. Ensinnäkin työryhmässä todettiin, että metsänhoitoyhdistyskenttä on tehnyt hyvää työtä metsätalouden edistämisessä ja on edelleen vahva toimija metsäalalla. Metsänhoitoyhdistykset tuovat puuta markkinoille koko valtakunnassa.
Toisaalta yhdistysten toimintaan on liittynyt epäilyjä ja ongelmia sekä tasapuolisen kilpailuaseman suhteen markkinoilla että puukaupallisen toiminnan suhteen.
Erityisesti kilpailuviranomaiset eli Kilpailuvirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö, pitävät keskeisimpinä ongelmina lähes pakollista metsänhoitomaksua sekä ns. automaattista jäsenyyttä metsänhoitoyhdistyksissä. Nämä asiat täytyy uudistuksessa ratkaistava kestävästi.
Työryhmä tarkasteli eri vaihtoehtoja suhteessa kilpailulainsäädäntöön ja kartoitettuihin ongelmakohtiin. Ratkaisumalleissa päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin.
Työryhmän mukaan tasapuolinen kilpailuasema metsäpalvelumarkkinoilla ja metsänomistajien aito valinnanvapaus palvelujen hankinnan suhteen toteutuisivat, jos metsänhoitoyhdistyslakia uudistettaisiin niin, että ns. pakollinen metsänhoitomaksu poistettaisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa yhdistykset rahoittaisivat toimintansa normaalilla jäsenmaksulla ja, kuten nytkin, myös palvelumaksuilla sekä liiketoiminnan tuotoilla. Metsänomistajalla olisi aito vapaus valita kuuluuko hän metsänhoitoyhdistykseen vai ei, ja myös mihin metsänhoitoyhdistykseen hän halutessaan kuuluu.
Nykyjärjestelmässä metsänomistaja on metsänhoitomaksua vastaan saanut palveluja omalta metsänhoitoyhdistykseltään, mutta jos hän ei ole halunnut olla yhdistyksen jäsen, maksusta vapautuminen on ollut vaativan ja myös kalliin prosessin takana. Itse asiassa niiltä metsänomistajilta, jotka eivät ole halunneet maksaa metsänhoitomaksua, on metsänhoidon tasovaatimus ollut selvästi kovempi kuin muilla. Tämä ei ole tasapuolista ja tästä asiasta asettamani työryhmä oli yksimielinen. Tämä menettely ei ole enää nykypäivää.
Toinen vaihtoehto näiden kilpailua ja metsänomistajien valinnanvapautta rajoittavien esteiden poistamiseksi, olisi kumota metsänhoitoyhdistyslaki kokonaisuudessaan, jolloin toiminta organisoituisi vapaasti yleisen yhdistyslain pohjalta.
Yhteenvetona tästä selvitystyöstä voin todeta, että oli erinomaista, että tähän mennessä keskusteluissa olleet osapuolet löysivät uudistukseen yhteiset periaatelinjaukset. Tästä on hyvä jatkaa keskusteluja muiden toimijoiden kanssa ja tarkoitukseni onkin, että käymme nämä keskustelut mahdollisimman pian. Sen jälkeen on aika harkita ja linjata kuinka lainvalmistelussa edetään. Tavoitteenamme on tehdä hyvä pohjatyö tämän tärkeän lainsäädännön perustaksi.
Hyvät kuulijat,
Lopuksi haluaisin esittää toiveen, että kaikki alan toimijat olisivat aktiivisia ja hakisivat uusia tapoja kotimaisen metsiin ja puuhun perustuvan tuotannon kasvattamiseksi.
