Ministerit vaativat selvennyksiä metsäkatoaloitteeseen ja edellyttivät maatalouden vaikean markkinatilanteen helpottamista
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui 21. helmikuuta Brysselissä. Ministerit keskustelivat mm. asetusehdotuksesta metsäkatoon liittyen, maatalouden markkinatilanteesta ja Euroopan unioniin tuotavien maataloustuotteiden kestävyysstandardeista. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Ministerit keskustelivat marraskuussa 2021 annetusta asetusehdotuksesta metsäkadon vähentämiseksi ja metsien tilan heikkenemiseen liittyvien tuotteiden saattamisesta EU:n markkinoille ja niiden viennistä. Jäsenvaltiot vaativat määritelmien selkeyttämistä ja hallinnollisen taakan vähentämistä. Ministeri Jari Leppä nosti esiin pellonraivauksille taannehtivaksi asetetun takarajan, 31.12.2020. Tämä takaraja on ongelmallinen lainsäädännön ennakoitavuuden näkökulmasta, sillä toimijat eivät ole voineet olla edes tietoisia ehdotuksesta vuoden 2021 alussa. Asetuksessa tulisi myös olla joustomahdollisuus, joka mahdollistaisi vähäisen pellonraivauksen, jotta peltolohkojen muotoa voitaisiin muuttaa käytännöllisemmäksi.
Ministerit keskustelivat myös maatalouden markkinatilanteesta. Asiakohtaan liittyen neuvoston muissa asioissa Puola usean muun jäsenmaan kanssa pyysi komissiolta toimia sikasektorin hyväksi. Kaikki jäsenmaat olivat huolissaan tuotantopanosten hintojen noususta ja sianlihan markkinatilanteesta. Useat jäsenmaat vaativat komissiolta toimia tilanteen ratkaisemiseksi. Suomi on huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja sen vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen. Ministeri Leppä korosti, että yksi avaintekijä kannattavuusongelman ratkaisussa on se, että tuottajat saavat markkinoilta oikeudenmukaisen tulotason. Tämän vuoksi on jatkettava työtä tuottajien aseman vahvistamiseksi elintarvikeketjussa.
Neuvosto keskusteli myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, yhteisen maatalouspolitiikan ja kauppapolitiikan yhtenäisyyden vahvistamisesta kestäviin elintarvikejärjestelmiin siirtymisessä. Kestävyyttä edistävällä ja sääntöihin perustuvalla ulkomaankaupalla on siinä tärkeä rooli. Kokouksessa hyväksyttiin Codex Alimentariusta koskevat neuvoston päätelmät, joiden mukaisesti EU:n kestävyystavoitteita pyritään edistämään kansainvälisessä elintarviketurvallisuutta koskevassa standardoinnissa.
Tavoitteena on hyväksyä myöhemmin neuvoston päätelmät siitä, miten Euroopan unioniin tuotavien maataloustuotteiden kestävyysstandardit voidaan saada paremmin vastaamaan EU:n kestävyysstandardeja. Standardien vastaavuuden parantaminen herätti yleisesti myönteisiä näkemyksiä jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot pitivät tärkeänä, että standardien vastaavuutta parantaessa noudatetaan maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjä. Ministeri Leppä korosti, että kestävien ruokajärjestelmien saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja sektorit ylittävää lähestymistapaa.
Neuvoston muissa asioissa komissio esitteli raportin kasvinsuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta unioniin tuonnin yhteydessä ja kasvipassin käytön laajentamisesta unionissa. Maanviljelijöiden haastavaan taloudelliseen tilanteeseen liittyen neuvoston muissa asioissa käsiteltiin Itävallan tiedotusasia maataloustuottajien tulotason parantamisesta ja EU:n laajuisista alkuperämerkinnöistä. Suomi tuki Itävallan aloitetta. Ministeri Leppä totesi, että viljelijöiden aseman parantaminen elintarvikeketjussa on tärkeä asia, ja UTP-direktiivi on keskeinen osa tätä tavoitetta. Lisäksi ministeri Leppä korosti, että direktiiviä koskeva kansallinen lainsäädäntö tulee saada mahdollisimman pian voimaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Lisäksi neuvoston muissa asioissa käsiteltiin Tanskan aloitetta koirien kaupallista hallussapitoa ja myyntiä koskevasta EU-lainsäädännöstä, Espanjan ja Portugalin valtuuskuntien tiedotusasia kuivuustilanteesta, Puolan tiedotusasiat tuotteiden menekinedistämisen tukikelpoisuuden tarkistamisen mahdollisista kielteisistä vaikutuksista sekä sianlihan markkinoiden kriittisestä tilanteesta. Lisäksi muissa asioissa käsiteltiin Alankomaiden pyyntö etsiä ratkaisua ulkokanojen munien markkinointiin lintuinfluenssatilanteessa.
Kokouksen yhteydessä metsäisten maiden (Suomi, Itävalta, Ruotsi ja Slovenia) ministerit tapasivat vahvistaakseen jo tehtyä hyvää yhteistyötä. Ministeri Leppä tapasi myös komissaari Stella Kyriakidesin keskustellakseen tärkeistä Pellolta pöytään –strategian aloitteista. Lisäksi ministereiden lounaalla keskusteltiin yhteisestä kalastuspolitiikasta.
Lisätietoja:
Maatalousneuvos Kari Valonen, p. +358 295 162 047
