Mökkibarometri: mökkeilyn suosio vahvistuu ja halukkuus etätyöhön kasvaa
Suomessa on yli 600 000 vapaa-ajan asuntoa ja niillä säännöllisesti 2,4 miljoonaa mökkeilijää. Suomalaiset käyttivät mökkeilyyn vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa. Nämä tiedot ilmenevät maa- ja metsätalousministeriön teettämästä Mökkibarometristä, joka luovutetaan maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle 17.3.2016.
Mökkibarometrin mukaan mökkeilyn suosio vahvistuu. Mökkiä käytetään keskimäärin 79 vuorokautta vuodessa. Noin 60 000 suomalaista tekee mökiltä etätöitä ja 100 000 käy joskus mökiltä töissä. Halukkuus etätyöhön on kasvussa ja joka kolmas haluaisi tehdä töitä mökiltä.
Mökkeilyn talous- ja työllisyysvaikutukset ovat suuret. Mökkeilyyn käytettiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,2 miljardia euroa ja mökkeily työllistää suoraan tai välillisesti noin 60 000 ihmistä. Eniten mökkeilijät käyttävät rahaa korjaustöihin (n. 1,7 mrd e), päivittäistavaroihin (n. 1,4 mrd e), matkoihin (n. 1,2 mrd e) ja kiinteistökauppoihin (n. 0,7 mrd e).
– Mökkeily pyörittää suurta rahamäärää kotimaassa, turvaa palveluja ja työllistää. Mökkiläiset ovat tärkeässä roolissa maaseudun kehittäjinä. Ympäristöarvot huomioiva mökkeily pehmentää saariston ja maaseudun elinkeinoelämän muutoksia myönteisellä tavalla, ministeri Tiilikainen sanoo.
Suomalaisten mökkien varustetaso on noussut. Kolmannes mökeistä sopii ympärivuotiseen käyttöön. Yli 90 prosentilla on sähkövirtaa käytettävissään, josta aurinkosähkön osuus on 14 prosenttia ja lämpöpumppujen osuus 17 prosenttia. Aurinkosähkön ja lämpöpumppujen määrät ovat kasvaneet kuudessa vuodessa huomattavasti. Sisä-wc:n ja kompostikäymälöiden määrä on kasvanut, kun taas kuivakäymälöitä on aiempaa vähemmän. Internet-yhteys löytyy nykyään jo lähes joka kolmannesta mökistä, kun vuoden 2009 Mökkibarometrin mukaan internet-yhteyksiä oli alle kymmenellä prosentilla mökeistä.
Kaksoiskuntalaisuus ja palvelut kiinnostavat mökkiläisiä
Yli 60 % kantaa ottaneista ulkokuntalaisista mökin omistajista kannattaa kaksoiskuntalaisuutta. Kaksoiskuntalaisuus mahdollistaisi ulkokuntalaisille samat palvelujen saanti-, ääni- ja vaalikelpoisuusoikeudet kuin mökkikunnan vakinaisilla asukkailla on. Tällöin myös osa mökkiläisen maksamista kunnallisveroista menisi mökkikunnalle.
Kahdeksan prosenttia ulkokuntalaisista mökkiläisistä eli 31 000 mökkiläistaloutta piti muuttoa mökkikuntaan vähintään mahdollisena kolmen vuoden sisällä. Mökin omistajista 65 prosenttia kannattaa ja 13 prosenttia vastustaa mökkien ja lisärakennusten rakentamisen norminpurkua.
– Hallitus tukee mökkeilyä helpottamalla mahdollisuuksia muuttaa vapaa-ajan asunnolle ja poistamalla turhaa rakentamisbyrokratiaa, sanoo ministeri Tiilikainen.
Mökkibarometri perustuu 5 000 vapaa-ajan asunnon omistajalle tehtyyn kyselyyn sekä tilasto- ja tutkimustietoihin. Mökkibarometrillä selvitettiin vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, etätyön ja työssäkäynnin sekä rahankäytön ja työllisyysvaikutusten kehitystä. Lisäksi sillä kartoitettiin palvelujen käytön, mökin varustetason, mökkiläisdemokratiaan suhtautumisen sekä ympäristöön liittyvää kehitystä.
Mökkibarometrin laati Finnish Consulting Group FCG maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta ja rahoittamana. Edelliset mökkibarometrit julkistettiin 2003 ja 2009.
Lisätietoja:
neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 040 0744 900
tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen, Finnish Consulting Group FCG puh. 0500 762 675
