MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma luovutettiin ministeri Korkeaojalle
MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma luovutettiin ministeri Korkeaojalle
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen johtokunta luovutti tänään MTT:n toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman ministeri Juha Korkeaojalle. Ministeri piti kehittämissuunnitelmassa esitettyjä peruslinjauksia oikeina. Tavoitteena on luoda edellytykset kaikkien MTT:n yksiköiden kehittymiselle tieteellisesti korkeatasoisiksi, riittävän kriittisen massan omaaviksi ja hyvin verkottuneiksi toimipaikoiksi. Alueelliset toimipaikat tulee liittää kiinteäksi osaksi MTT:n tiedealapohjaista linjaorganisaatiota.
Maa- ja metsätalousministeriö antoi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen johtokunnalle kesällä 2004 tehtäväksi valmistella vuoden loppuun mennessä MTT:n toimipaikkaverkostoa koskeva kehittämissuunnitelma. Johtokunnan avuksi kehittämissuunnitelmaa laatimaan asetettiin työryhmä, joka luovutti muistionsa MTT:n johtokunnalle 31.12.2004. Tänään ministerille luovutetussa kehittämissuunnitelmassa työryhmä esittää seuraavaa:
1.Alueellinen yksikkö omana yksikkönään lopetetaan ja kaikki toimipaikat kytketään MTT:n tiedealapohjaiseen linjaorganisaatioon.
2.Itä-Suomen alueellista tutkimusta vahvistetaan yhdistämällä Pohjois-Savon, Kainuun ja Tohmajärven emolehmänavetan resurssit.
3.Luodaan riittävä kriittinen massa luomututkimukseen Etelä-Savoon yhdistämällä ekologisen tuotannon toimipisteet, Karila (Mikkeli) ja Partala (Juva).
4.Vahvistetaan Lounais-Suomen kasvintuotantotutkimusta Piikkiössä siirtämällä Lounais-Suomen tutkimusaseman (Mietoinen) toiminnot Puutarhatutkimuslaitoksen yhteyteen Piikkiöön.
5.Järjestetään kasvintuotantotutkimus Hämeessä ja Keski-Suomessa uudelleen luopumalla Pälkäneen tutkimusasemasta ja siirtämällä toiminnot ensisijaisesti Laukaaseen, mutta soveltuvin osin myös Piikkiöön ja Jokioisiin.
6.Kannuksen asema tiivistää yhteistyötä METLAn Kannuksen tutkimusaseman kanssa.
7.MTT:n nautakarjatutkimusta ja navettatarpeita tarkastellaan kokonaisuutena. Työryhmä on muistiossa esittänyt navettatarpeita koskevia ehdotuksia.
Kehittämissuunnitelman lähtökohtana oli ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon toisaalta MTT:n tutkimustoiminnan tehostaminen ja tutkimuksen painopistealueiden vahvistaminen ja toisaalta valtion toimintojen alueellistamista koskevat linjaukset maan eri alueiden tasapuolisesta kehittämisestä. MTT:n tuli tehdä ehdotuksia tutkimusasemien kehittämiseksi alueellisina toimijoina ja maa- ja elintarviketalouteen liittyvän tutkimustiedon tuottajina ja välittäjinä. Lähtökohtana oli, että tutkimusasemat integroidaan entistä tiiviimmin MTT:n tutkimusaloihin ottaen huomioon toimipaikkojen alueelliset erityispiirteet ja näistä johtuvat luontaiset vahvuudet. Toimeksiannon mukaan tehostamiseen ei tule ensisijaisesti pyrkiä tutkimusasemia lakkauttamalla vaan muilla tehostamistoimilla.
Työryhmä käytti kehittämissuunnitelmaa laatiessaan apuna tutkimusyksiköiltä tilattuja selvityksiä sekä useita aiemmin laadittuja muistioita ja selvityksiä. Näistä tärkeimpiä olivat Tuomas Kuhmosen vuonna 2003 laatima MTT:n tutkimusasemaverkostoa koskeva selvitysmiesraportti, MTT:n navettatyöryhmän ja MTT:n sekä Helsingin yliopiston yhteisen navettatyöryhmän muistiot, Harri Huhdan vuonna 2000 tekemä selvitys Ekologisen tuotannon tutkimusasemien sijainnista sekä selvitysmies Jussi Huttusen vuonna 2004 valmistunut raportti valtion sektoritutkimusjärjestelmän rakenteellisesta ja toiminnallisesta kehittämisestä. Työryhmä kävi paikan päällä tutustumassa Hämeen, Lounais-Suomen, Pohjois-Savon ja Kainuun tutkimusasemiin, Tohmajärven emolehmänavettaan, puutarhatuotannon tutkimukseen Piikkiössä, ekologisen tuotannon tutkimukseen Mikkelissä ja Juvalla, sekä kotieläintutkimukseen Jokioisilla. Tutkimusasemakäyntien yhteydessä työryhmä kuuli myös alueellisten sidosryhmien näkemyksiä toimipaikkojen kehittämistarpeista.
Kehittämissuunnitelman tärkeänä lähtökohtana on ollut se, että asemakohtaiset ehdotukset perustuvat toimintaympäristön näköpiirissä oleviin muutoksiin. Ehdotukset eivät perustu toimipaikkojen viimeaikaisen toiminnan arviointiin eivätkä toimenpiteillä saavutettaviin lähiajan säästöihin.
Toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelma on ajan puutteen vuoksi rajattu pääasiassa koskemaan MTT:n alueellisia toimipisteitä, mutta työryhmä on listannut muistioon havaintojaan useista MTT:n toimialoista, jotka vaativat jatkossa erillistarkastelua.
Korkeaoja kannatti työryhmän esittämiä kehittämisehdotuksia, mutta hän pyysi MTT:tä laatimaan pikaisesti erillissuunnitelmat MTT:n nautakarjatutkimuksen ja luomututkimuksen uudelleenjärjestelyistä. MTT:n tulee laatia suunnitelma lihakarja- ja emolehmätutkimuksen nivomiseksi kiinteäksi osaksi MTT:n muuta nautakarjatutkimusta. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon alueellisten sidosryhmien halukkuus sitoutua tutkimustoiminnan jatkumiseen alueella. Suunnitelma tulee esittää ministeriölle ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
Luomututkimuksen edellytyksiä vahvistetaan Etelä-Savossa. Toiminta integroidaan entistä tiiviimmin muuhun MTT:n kasvintuotannon tutkimukseen luomututkimuksen keskuspaikan säilyessä Etelä-Savossa. MTT:n tulee laatia pikaisesti suunnitelma Etelä-Savon toimipaikkojen kehittämisestä entistä kiinteämmäksi tiedeyhteisöksi, joka toimii kustannustehokkaasti.
Korkeaoja pyysi johtokuntaa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Hän piti tärkeänä, että vuoden 2005 aikana tehdään selvitykset työryhmän listaamien epäkohtien poistamiseksi. Ministeri Korkeaoja antoi MTT:n johtokunnalle tehtäväksi valmistaa ehdotuksen MTT:n uudeksi johtamisjärjestelmäksi ja uudeksi organisaatiorakenteeksi.
Työryhmämuistio
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
maatalousneuvos Leena Hömmö, p. (09) 160 52919, 040 751 8440
erityisavustaja Jouni Lind, p. (09) 160 53302, 050 521 3305
