Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin puhe elojuhlassa Laihialla 11.10.2024

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti avauspuheenvuoron Laihian elojuhlassa. Hän puhui kotimaisista ruokaperinteistä ja suomalaisten elintarvikkeiden korkeasta laadusta. Ministeriön valmistelema kansallinen ruokastrategia vuoteen 2040 varmistaa, että jatkossakin tuotamme erinomaista ruokaa.

Jokaisessa maassa on kotimaista ruokaa. Kotimainen ruoka ei kuitenkaan tarkoita kaikkialla samaa kuin meillä eli puhdasta ja terveellistä ravintoa. Suomalaiset elintarvikkeet ovat sen sijaan yhtä laadukkaita, syödäänpä niitä täällä Laihialla tai vaikkapa Kiinassa.

Puhtaan maaperän ja veden lisäksi meillä on useita tekijöitä, joiden ansiosta elintarvikkeemme ovat niin hyviä. Tuottajien koulutus ja neuvonta takaavat osaavat tekijät. Hyvä huolenpito eläimistä vahvistaa laatua ja turvallisuutta. Meillä käytetään maltillisesti kasvinsuojeluaineita ja elintarvikkeissa on vain vähäisiä torjunta-ainejäämiä. Jalostus on vastuullista ja innovatiivista. Tästä kaikesta syntyy erinomainen laatu, jota teistä paikalla olijoista useat ovat käytännössä takaamassa.

Laihian Mallas on esimerkki perheyrityksestä, joka on luonut, ylläpitänyt ja kehittänyt laadulla suomalaisia ruokaperinteitä.  Jatkumo on pitkä ja vahva – yli koko itsenäisyytemme ajan. Näitä elojuhliakin on vietetty jo noin puolen vuosisadan verran.

Mitä ruualle kuuluu?

Maanviljelijän ammatti on noussut viimeisten vuosikymmenien aikana johdonmukaisesti erittäin arvostetuksi. Suomi on herännyt siihen, ettei ruoka ole itsestäänselvyys, ja ruokasektoria arvostetaan syvästi. Arvostava asenne ja arvostava puhe maataloudesta ovat merkityksellisiä alan tulevaisuuden kannalta erityisesti rohkaisemassa alalle nuoria yrittäjiä.

Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan vuoteen 2040 ulottuvaa kansallista ruuantuotannon pitkän aikavälin strategiaa. Strategian valmistelu on nyt sellaisessa vaiheessa, että visioehdotusta voi kommentoida otakantaa.fi –palvelussa. Ehdotettu visio on ”Erinomaista ruokaa maailman kestävimmästä ruokajärjestelmästä!” Visio painottaa ruuantuotannon kestävyyttä ja kertoo, että kehitämme ruokajärjestelmää ja sen arvoketjuja. Visio ja sen päämäärät kattavat taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. Tavoitteena on hyvinvoinnin jatkuva parantaminen ja ylläpitäminen.

 Ruokastrategiassa on kolme keskeistä ja yhtä tärkeää päämäärää.

Ensinnäkin ”Suomalainen ruokajärjestelmä edistää kansallista kokonaiskestävyyttä”.
Päämääränä on, että oikeudenmukainen ruokajärjestelmä luo Suomeen kestävää taloudellista hyvinvointia sekä huoltovarmuutta. Ruokajärjestelmän toimijoina käytämme luonnonvaroja kestävästi samalla kun huolehdimme ihmisten, yhteisöjen ja eläinten hyvinvoinnista.

Suomi on tuoreen kansainvälisen vertailun mukaan ruokaturvalla mitattuna maailman ykkönen. Ilman elinvoimaista maataloustuotantoa sekä kotimaista elintarvikkeiden jalostusta ei voida tavoitella riittävää omavaraisuutta ja taata elintarvikkeiden saatavuutta kaikissa oloissa. Jos pystymme laajasti tuottamaan raaka-aineet täällä Suomessa itse ja jalostamaan ne kuluttajille ja ammattikeittiöille sopiviksi tuotteiksi, meillä on turvallinen olla. Kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotanto perustuu suurelta osin kotimaisten maataloustuotteiden käytölle. Jokainen elintarvikeketjun osa on kytköksissä ja tarvitsee toistaan.

Laihian Maltaan tuottajista suuri osa on lähellä ja tuttuja ja tuotantoketju on hyvin hallussa. Laadusta on voitu pitää kiinni. On hienoa, että meillä Suomessa on tällaisia yrityksiä, joiden tuotantoketjut ovat melko lähellä ja jotka pystyvät omalta osaltaan turvaamaan meidän ruuantuotantoamme. Käytännön työ ruuan tuotannon turvaamiseksi tehdään tiloilla raaka-aineen tuotannossa ja elintarvikeyrityksissä.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan huoltovarmuuskysymykset liittyvät ensi sijassa riittävän laajaan kotimaiseen alkutuotannon ja vesihuollon turvaamiseen sekä elintarviketurvallisuuteen. Elintarvikehuollolla kokonaisuudessaan ja elintarvike- ja rehuvalvonnalla turvataan väestön ja tuotantoeläinten ravinnon saatavuus, laatu ja turvallisuus. Vesihuollon tehtävänä on turvata puhtaan veden saatavuus ja jätevesien asianmukainen käsittely. Vesihuolto on välttämätöntä ihmisten elinolojen, terveydenhuollon ja elintarvikehuollon toimivuuden sekä teollisuuden toimintaedellytysten kannalta. Toisin kuin viimeisen viikon keskusteluissa on väitetty, vesihuoltoa ei olla yksityistämässä vaan turvaamassa kohtuuhintaisen veden saanti.

Toisena keskeisenä päämääränä on ”Ruokakulttuuri on kilpailukyvyn perusta”

Strategian tavoitteena on, että kotimaista ruokaa ja ruokajärjestelmän toimijoita arvostetaan. Olemme ylpeitä suomalaisesta ruokakulttuurista, joka luo alalle arvonlisää ja on perusta kansainväliselle kilpailukyvylle. Ruokakulttuuri vahvistaa terveellisiä ja kestäviä ruokavalintojamme. 
Kolmantena päämääränä on kirjattu: ”Tieto ja tutkimus palvelevat ruokajärjestelmää”.
Poikkitieteellinen tutkimustieto, innovaatiot ja data mahdollistavat kestävän ruokajärjestelmän menestymisen ja kehittymisen. Suomalainen ruoka-ala on vetovoimainen yrittäjyydelle ja investoinneille sekä houkutteleva opiskelu- ja työpaikkana.

Suomen ruokajärjestelmällä on suuri kasvu-, työllistämis- ja vientipotentiaali, jonka täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää vahvaa panostusta julkiseen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen sekä investointeihin koko ruokajärjestelmässä. Tutkimus konkretisoituu kestävästi ja vastuullisesti tuotettuina, turvallisina elintarvikkeina ja elintarvikeyritysten markkinoille tuomina uusina ruokainnovaatioina. Elintarviketeollisuudella on näin TKI-toiminnassa merkittävä rooli. 

Alkutuotannossa tarvitaan lisää moniosaajia ja laaja-alaista tietotaitoa. Elintarvikealan työntekijöiltä vaaditaan jatkossa yhä enemmän esimerkiksi asiakaslähtöistä tuotekehittämistä, valmistusprosessien tuntemusta sekä kuluttajakäyttäytymisen tuntemusta muun osaamisen lisäksi. Osaaminen ja vastuullisuus ovat suomalaisen elintarviketuotannon vahvuuksia.

Hyvät kuulijat,

Laihian Maltaan tuotannosta menee käsittääkseni yli 70 % vientiin.
Ruokaviennin merkitys suomalaisen ruoantuotannon kannattavuudelle ja kilpailukyvylle ja sitä kautta koko kansalliselle omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle on korostunut entisestään parin viime vuoden aikana. Kun kotimaanmarkkinan kasvumahdollisuudet ovat rajalliset eikä kulutus juuri kasva, ruokaviennillä on suuri strateginen merkitys elintarvikealan kasvulle ja kannattavuudelle.

Hallitusohjelmassa on merkittävä tulevaisuuskirjaus ruoka-alan kasvuohjelmasta ja tavoitteesta kaksinkertaistaa ruokavienti vuoteen 2031.  Olemme vahvasti sitoutuneet suomalaisen ruokajärjestelmän ja elintarvikesektorin aseman parantamiseen ja ruokaviennin lisäämiseen. Kasvuohjelmalla tavoitellaan ruokaketjun kestävyyttä, kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä alan yritysten kasvua ja investointien ja työpaikkojen lisäämistä. 

Hallitus päätti 10 miljoonan euron vuosittaisesta panostuksesta biotaloussektorin kasvuun, kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Määrärahaa käytetään elintarvikeviennin, huoltovarmuuden ja metsäsektorin arvoketjujen edistämiseen. Panostus on erittäin merkittävä, ja se on tehty, koska hallitus uskoo ruoka- ja metsäsektoriin kasvun alana.

Ruokaviennin tärkeyteen havahduttiin kunnolla vuonna 2014, kun Venäjä ensimmäisen kerran hyökkäsi Ukrainaan ja vastauksena EU:n pakotteisiin asetti tuontikieltoja elintarvikkeille EU:sta. Venäjä oli vielä ennen vuotta 2013 Suomen suurin elintarvikkeiden vientimaa ja vastapakotteet tekivät suuren loven koko elintarvikevientiimme. Yhdessä MMM:n ja Ruokaviraston markkinoillepääsyhanketyön kanssa elintarvikeviennille on onnistuttu löytämään uusia kohdemarkkinoita ja toisaalta monipuolistamaan tuotevalikoimaa. 

Yrityksillä itsellään on luonnollisesti päävastuu oman vientinsä kasvattamisesta. Valtio mahdollistaa vientiä avaamalla elintarvikkeillemme ovia uusille markkinoille hankkeiden kautta, mutta yritykset ovat niitä, jotka näistä ovista maailmalle käyvät. 

Hyvät juhlavieraat,

Yhteisenä tavoitteenamme on luoda koko ruoka-alalle kestävä tulevaisuus. Sellainen, jossa niin maatalous kuin elintarvikeala tuotekehitys- ja markkinointiulottuvuuksineen ovat nuorille houkutteleva mahdollisuus uravalinnaksi. Innovaatiot ja nuorten tekijöiden alalle saaminen ovat sitä perustaa, jolla saamme ruoka-alalle toivottua uudistumiskykyä. Haluamme katsoa kestävään tulevaisuuteen ja olla edelläkävijöitä ruoka-alalla ja kestävien ruokajärjestelmien rakentamisessa. 
Ruoan turvaaminen onnistuu tulevaisuudessakin, mutta siihen tarvitaan edelleen osaavia ja sinnikkäitä yrittäjiä, kuten te Laihian Maltaan omistajat, te työntekijät ja te raaka-aineiden viljelijät.

Tarvitaan myös meitä, jotka kaupassa valitsemme suomalaista ruokaa. Toivotan teille kaikille viihtyisää elojuhlan jatkoa.