Sysmäläisen suomenhevosen geeniperimä avattu toisena maailmassa
Sysmäläinen suomenhevonen, tamma Tähden Piirros on geeniperimmiltään liki maailman tarkimmin tutkittu. 14-vuotiaan hevosen geenit on tutkittu Yhdysvalloissa. Yhtä tarkka tutkimus on tehty aiemmin vain yhdelle amerikkalaiselle hevoselle.
Luonnonvarakeskuksen professori Juha Kantanen esitteli maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tuloksia maanantaina Sysmän Nuoramoisten kylässä Tepoon tilalla, jossa hevosen omistaja Kauko Tuominen pitää ja harjoituttaa työhevoseksi erikoistunutta Tähden Piirrosta.
Tutkimuksen tuloksena on saatu suomenhevosen referenssigenomi, joka on jatkossa kaikkien hevosgenomitutkimusta tekevien käytössä. Sitä voidaan hyödyntää mm. islanninhevosen ja vuonohevosen tutkimuksessa. Se on jatkossa myös jalostuksen työkalu. Sen avulla voidaan tunnistaa myös haitallisia pistemutaatioita.
Genomi on eliön koko perintöaines, joka koostuu DNA:sta. Genomi ja eliön DNA on pilkkoutunut kromosomeihin, joissa geenit ja geenien välinen alue, Kantanen kuvailee.
Suomenhevonen on yksi MMM:n kokoaman Suomen maa-, metsä- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman eläinlajeista. Tavoitteena on suomenhevosen geenipankin kokoaminen, joka on käynnissä, ja on edennyt professori Kantasen mukaan hyvin.
Suomen Hipposen jalostusjohtaja Minna Mäenpää korosti Sysmän tilaisuudessa, että Luken tutkimus on äärimmäisen merkittävä suomalaisen hevosjalostuksen kannalta. ”Suomenhevosen säilyminen, ja varsinkin suomen työhevosen jalostussuunnan, säilyminen on suomalaisen kulttuurin kannalta äärimmäisen tärkeää.”
Mäenpää korosti omistajuuden merkitystä. ”Suomenhevonen tarvitsee lisää ihmisiä ympärilleen, siten varmistetaan rodun tulevaisuus.”
Suomenhevosliittoa edustaneen Katja Kanniston keskeisin viesti oli se, että suomenhevosen eri sidosryhmät ovat saaneet uuden kotipesän eli verkkosivun www.suomenhevonen.fi, jota ylläpitävät Suomenhevosliitto ja kolme muuta alan järjestöä.
”Suomenhevosen monimuotoisuuden pitää säilyä, eli rodun eri käyttömuodot on pidettävä elinvoimaisina”, Kannisto korosti.
