Turkiseläinten lintuinfluenssan vastustamisesta säädetään tarkemmin asetuksilla
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut kaksi asetusta turkiseläimissä esiintyvän lintuinfluenssan vastustamisesta. Eläintautien luokittelua koskevaan asetukseen tehdyllä muutoksella on tarkennettu muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi nimetyn lintuinfluenssan määritelmää. Uusi turkiseläimissä esiintyvää lintuinfluenssaa koskeva asetus sisältää tarkemmat säännökset viranomaisten toimenpiteistä todettujen lintuinfluenssatapausten leviämisen estämiseksi ja eläinten hävittämiseksi sekä kieltää turkiseläinten rokottamisen lintuinfluenssaa vastaan. Molemmat asetukset tulevat voimaan 8.12.2023.
Turkiseläimissä esiintyvä korkeapatogeeninen lintuinfluenssa nimettiin muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi heinäkuussa 2023. Nimeäminen tehtiin sen jälkeen, kun korkeapatogeenista lintuinfluenssaa oli todettu usealla turkistarhalla Pohjanmaalla. Lintuinfluenssan korkeapatogeenisuus perustuu aiheuttajaviruksen kykyyn aiheuttaa tautia linnuissa.
Matalapatogeeninen lintuinfluenssa voi kuitenkin aiheuttaa nisäkkääseen kuten turkiseläimeen tai ihmiseen tarttuessaan näille yhtä vakavan taudin kuin korkeapatogeeninen lintuinfluenssa. Tämän vuoksi eläintautien luokittelua koskevaan asetukseen tautimääritelmää on nyt laajennettu koskemaan myös linnuille matalapatogeenisia lintuinfluenssaviruksia.
Arvokkaat siitoseläimet on mahdollista säästää
Uudessa asetuksessa säädetään toimenpiteistä, joihin viranomaisten on ryhdyttävä turkiseläimissä todetun H5 –alatyypin lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi ja taudin hävittämiseksi. Ruokavirastolla ja aluehallintovirastolla on eläintautilakiin perustuva toimivalta päättää laissa säädetyistä toimenpiteistä, mutta maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia eläintautikohtaisia säännöksiä. Käytäntönä on ollut säätää toimenpiteistä tarkemmin asetuksella. Tällä varmistetaan toimenpiteiden yhdenmukainen soveltaminen ja helpotetaan varautumista ja suunnittelua. Uuden asetuksen mukaisissa taudintorjuntatoimenpiteissä ei ole olennaisia sisällöllisiä eroja viranomaisten tähän mennessä toteuttamiin toimenpiteisiin nähden.
Asetuksen mukaan turkistarhan kaikki eläimet määrätään lopetettaviksi, jos Ruokavirasto vahvistaa H5 -alatyypin lintuinfluenssan turkistarhassa. Asetukseen on kuitenkin sisällytetty toimijalle mahdollisuus testauttaa erityisen arvokkaat siitoseläimet ja jos testitulos on kielteinen, siirtää eläimet eristystilaan, jossa testi toistetaan kahdesti. Jos kaikki testitulokset ovat kielteisiä, siitoseläimet voidaan jättää eloon. Siitoseläinpoikkeuksen ehdot ovat tiukat sen varmistamiseksi, että tartunta ei säily siitoseläimissä.
Uusia eläimiä tarhoille aikaisintaan syyskuussa 2024
Alueella, jolla on useita tartuntoja, uusia eläimiä saa turkistarhan tyhjentämisen jälkeen ottaa vasta syyskuussa 2024 edellyttäen, että tarha on ollut tyhjillään vähintään neljä kuukautta. Influenssavirus säilyy hyvin kylmissä lämpötiloissa, mutta kesälämpötilat edesauttavat viruksen tuhoutumista, jos tarha on tyhjillään. Näillä säännöksillä pyritään varmistamaan, että tartunta on hävinnyt tarhoilta ennen uusien eläinten ottamista.
Asetuksella kielletään myös turkiseläinten rokottaminen H5 –alatyypin lintuinfluenssaa vastaan. Rokotus kielletään, koska jos eläimet rokotettaisiin, taudin seuranta vaikeutuisi. Turkiseläimille ei myöskään ole hyväksyttyjä lintuinfluenssarokotteita.
Lintuinfluenssaa esiintyy pääsääntöisesti linnuissa, mutta tauti voi satunnaisesti tarttua nisäkkäisiin aiheuttaen vakavan sairastumisen ja jopa kuoleman.
”Ennen ensimmäisten muuttolintujen saapumista on tarkoitus saattaa voimaan myös turkistarhojen bioturvallisuutta koskeva eläintautiasetus. Toimijoilta tullaan edellyttämään toimenpiteitä, joilla viruksen pääsy kosketuksiin turkiseläimiin estetään. Asetuksen tehostamiseksi selvitetään yrittäjille mahdollisuutta hakea tukea rajatusti bioturvallisuusinvestointeihin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Lintuinfluenssaa todettu 66 turkistarhassa
Turkiseläimissä esiintyvään lintuinfluenssaan suhtaudutaan vakavasti, koska tauti voi nisäkkäässä muuntua ihmisiin helpommin tarttuvaksi. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi turkiseläimissä esiintyvän lintuinfluenssan muuksi torjuttavaksi eläintaudiksi, minkä jälkeen viranomaiset ryhtyivät toimenpiteisiin lintuinfluenssan hävittämiseksi turkistarhoista.
Syksyllä aloitettiin Suomen kaikkien turkistarhojen kartoitustutkimukset lintuinfluenssan vasta-aineiden varalta. Minkkitarhojen kartoitus on päättynyt ja yli sadasta tutkitusta tarhasta todettiin lintuinfluenssa vasta-aineiden perusteella kolmessa tarhassa. Kettu- ja supikoiratarhojen kartoitukset ovat meneillään. 5.12. mennessä oli tutkittu 212 tarhaa, joista lintuinfluenssa oli vasta-aineiden perusteella todettu 34 tarhassa. Kaikkiaan H5 –alatyypin lintuinfluenssaa on nyt todettu 66 turkistarhassa.
Asetukset 1068/2023 ja 1069/2023 sähköisessä säädöskokoelmassa
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin p. 0295 162 361, sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi
