Uusi hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi valmistui
Uusi hallintasuunnitelma sisältää torjuntakeinot EU:n vieraslajiluettelon 22 uusimmalle haitalliselle vieraslajille. Suunnitelmalla pyritään myös estämään näiden vieraslajien leviäminen Suomeen tahattomasti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana.
Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt uuden, järjestyksessään viidennen, hallintasuunnitelman haitallisten vieraslajien torjumiseksi.
Suunnitelma perustuu Luonnonvarakeskuksen selvitykseen EU:n vieraslajiluetteloon lisätyn 22 vieraslajin levinneisyydestä, leviämisväylistä ja kustannustehokkaista torjuntakeinoista. Lajien torjuntakeinot perustuvat lajien nykyiseen levinneisyyteen ja leviämisriskiin.
Hallintasuunnitelma sisältää myös näiden haitallisten vieraslajien tahattomia leviämisväyliä koskevia toimenpiteitä, joilla pyritään estämään vieraslajien leviäminen Suomeen tahattomasti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana.
Suunnitelmaa tarkennettiin lausuntokierroksella (MMM:n tiedote 2.2.) helmi–maaliskuussa saatujen lausuntojen pohjalta. Lausunnot koskivat haitallisten vieraslajien torjuntakeinoja sekä torjuntaa edistäviä yhteistyötahoja.
Pistian, afrikankynsisammakon ja siniraitakillin kiellot tulevat voimaan 2.8.2024
Uuden hallintasuunnitelman 22 lajista Suomessa tavataan tällä hetkellä neljää puutarha-, lemmikki- ja akvaariokasvilajia: pistiaa, japaninkelasköynnöstä, kuningaskäärmettä ja afrikankynsisammakkoa.
Suunnitelman mukaisesti erityisen tärkeää on valistaa laajasti etenkin puutarha-, lemmikki- ja akvaarioharrastajia lajien haitallisuudesta, niitä koskevista kielloista, erityisesti ympäristöön päästämiskiellosta ja maahantuontikiellosta, sekä lajien asianmukaisesta hävittämisestä sekä havaintojen ilmoittamisesta.
”On tärkeää muistaa, että pistian, afrikankynsisammakon ja siniraitakillin siirtymäajat päättyvät 2.8.2024, jolloin niitä koskevat kiellot ja rajoitukset tulevat voimaan”, sanoo ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti.
Pistiaa käytetään akvaario- ja puutarhakasvina, ja sitä on havaittu yhdessä lammessa Suomessa kesällä 2023. Suunnitelman mukaisesti laji on hävitettävä luonnosta sekä kasvatuskiellon mukaisesti myös akvaarioista, pihalammikoista ja maljakkoistutuksista.
Lemmikki- ja akvaariolajeja, kuten kuningaskäärmettä ja afrikankynsisammakkoa, ei saa missään tapauksessa vapauttaa ympäristöön. Jos omistajalla on ollut kuningaskäärme tai afrikankynsisammakko lemmikkinä jo ennen lajin sisällyttämistä EU:n vieraslajiluetteloon, sen voi pitää eläimen luonnolliseen kuolemaan saakka.
Siniraitakilliä ei toistaiseksi tavata Suomessa, joten sen hallintatoimenpiteiksi suositellaan viestintää tietoisuuden lisäämiseksi maahantuontikiellosta sekä ympäristöön päästämiskiellosta. Lisäksi suositellaan yksilöiden poistamista, mikäli lajia havaittaisiin Suomessa.
Japaninkelasköynnöstä on Suomessa käytetty puutarhakasvina, ja sen on mahdollista vakiintua Suomen luontoon. Lajin hallintatoimeksi suositellaan esiintymien poistamista pihoista ja puutarhoista ympäristöön leviämisen rajoittamiseksi jo hyvissä ajoin siirtymäajan aikana. Siirtymäajan jälkeen eli 2.8.2027 alkaen japaninkelasköynnöstä ei saa enää myydä eikä kasvattaa.
Linkit
Hyväksytty, 5. hallintasuunnitelma ja siihen liittyvät tausta-aineistot
Luonnonvarakeskuksen taustaraportti ehdotuksesta hallintasuunnitelmaksi
Vieraslajien hallintasuunnitelmat I, III, III ja IV
Lisätiedot
ympäristöneuvos, Johanna Niemivuo-Lahti; puh. 0295 162 259, johanna.niemivuo-lahti(at)gov.fi
• Vieraslajiksi kutsutaan kasvi-, eläin- tai eliölajia, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella alueelle, jonne se ei olisi muuten – esimerkiksi maantieteellisen esteen takia – voinut levitä.
• Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä, joten niiden torjunta on keskeinen keino estää luontokatoa. Torjunnalla estetään myös vieraslajien aiheuttamia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.
• Suomi edistää omalta osaltaan maailmanlaajuisia ja EU-tasoisia luonnon monimuotoisuuden tavoitteita torjumalla haitallisia vieraslajeja.
• Hallintasuunnitelmat ja niiden mukainen toiminta ovat keino torjua vieraslajiluetteloissa olevia lajeja. Nyt hyväksytty hallintasuunnitelma on järjestyksessään viides. Se täydentää edellisiä jo hyväksyttyjä hallintasuunnitelmia, ja yhdessä suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa. Lue lisää haitallisten vieraslajien torjunnasta Suomessa.
• EU:n sekä kansallista vieraslajiluetteloa päivitetään tarpeen mukaan lajien haitallisuuden perusteella. Haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda EU:n alueelle tai siirtää jäsenvaltiosta toiseen, kasvattaa, myydä tai muuten pitää hallussaan eikä päästää ympäristöön.
• Kansalaisia kannustetaan kohdennetun viestinnän ja yleisen tiedotuksen avulla ilmoittamaan havaintojaan vieraslajiportaaliin Vieraslajit.fi ja osallistumaan vieraslajien torjuntaan. Samalla kannustetaan maanomistajia ja kuntia tiedostamaan vastuunsa maillaan olevien vieraslajien torjunnasta.
