Vesilintujen metsästykseen uudet säännöt – hämärämetsästys kielletään
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetukset vesilintujen metsästyksen rajoituksista alkavalle metsästyskaudelle. Vesilintujen metsästystä kehitetään vastuullisemmaksi kieltämällä hämärämetsästys. Metsä- ja merihanhen metsästystä rajoitetaan, nokikanan metsästys kielletään ja tukkakoskelon metsästyskielto kumotaan.
Monet vesilintukannat ovat viime vuosina taantuneet, joten niiden metsästystä on rajoitettava kiireellisesti, jotta metsästys ei heikennä kantoja entisestään. Metsästyslaissa on säädetty metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi maa- ja metsätalousministeriölle toimivalta ministeriön asetuksella rajoittaa tai kieltää metsästystä. Kantojen laskiessa asetuksella rajoitetaan metsästystä nopeasti ja joustavasti esimerkiksi saaliskiintiöillä tai ajallisilla ja alueellisilla rajoituksilla.
Hämärämetsästyksen kieltäminen lisää vastuullisuutta
Vesilintujen hämärämetsästys kielletään auringonlaskua seuraavan tunnin päättymisestä alkaen aina auringonnousua edeltävän tunnin alkuun saakka. Metsästäjän on tarkistettava ennen metsästyksen aloittamista kyseisen paikkakunnan auringon nousu-/laskuaika. Jos aurinko laskee esimerkiksi kello 21.01, on metsästys kiellettyä kello 22.01 alkaen. Haavoittuneen linnun saa kuitenkin etsiä, lopettaa ja ottaa haltuun myös kiellon aikana.
Hämärämetsästyksen kieltäminen perustuu maa- ja metsätalousministeriön asettaman laajapohjaisen työryhmän aiemmin tänä vuonna valmistelemaan ehdotukseen. Kiellon tavoitteena on, että lintujen lajintunnistukselle on metsästyksen yhteydessä riittävät valaistusolosuhteet, mikä vähentää riskiä ampua rauhoitettuja tai taantuvia lajeja vahingossa. Hämärämetsästyksen kieltäminen parantaa lajintunnistusta ja ampumatilannetta, ja valoisaan aikaan haavakot on myös helpompi löytää ja lopettaa nopeasti tarpeetonta kärsimystä välttäen. Muutoksen toivotaan osaltaan parantavan myös metsästyksen hyväksyttävyyttä. Vesilintulajien lajintunnistuksen vaikeus on tunnistettu useissa muissakin maissa, ja niiden metsästystä hämäräaikaan on rajoitettu muun muassa Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa.
Ministeriö muistuttaa metsästäjiä velvollisuudesta olla ampumatta, mikäli lajintunnistus sallitusta riistalajista ei ole varma. Metsästäjän tulee ottaa huomioon säätila, sillä pilvisellä säällä valaistusolosuhteet voivat olla heikommat, sekä omat lajintunnistus- ja ampumataitonsa ja lopettaa metsästys tarvittaessa jo lainsäädännön takarajaa aiemmin.
Monet rajoituksista kuten viime metsästyskaudella
Metsähanhen metsästys on sallittu edellisen vuoden mukaisesti alkaen 20.8. kello 12 ja päättyen 27.8.2023 Lapin maakunnassa, lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia ja valtatien E8:n merenpuoleisia alueita. Sen lisäksi tänä vuonna metsästys on sallittu Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa Iin, Muhoksen, Kuusamon, Oulun, Pudasjärven, Utajärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa, mutta Iin ja Oulun kunnissa metsästys on kielletty valtatie E8:n merenpuoleisilla alueilla sekä Muhoksen, Oulun, Utajärven ja Vaalan kunnissa valtatie 22:n etelänpuoleisia alueilla. Pohjois-Suomen pesimäalueen metsästyksessä metsähanhia ei saa metsästää pelloilla eikä käyttää metsästyksessä keinotekoista ravintohoukutinta. Metsästystä koskee lisäksi metsästäjäkohtainen yhden metsähanhen vuosittainen saaliskiintiö. Rajoitusten tarkoituksena on sallia ensisijaisesti perinteinen pesimäsoilla tapahtuva pyynti, mutta samalla varmistaa, että metsästys ei ole liian tehokasta, jotta Suomen oman pesimäkanta elpyisi.
Myöhemmin syksyllä hanhien muuttoaikaan metsähanhen metsästys on sallittua 1.10.–30.11.2023 Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa, jolloin metsästys kohdistuu valtaosin runsaampaan tundrametsähanhen kantaan.
Merihanhen metsästyksen rajoitukset jatkuvat samanlaisina kuin kolmena edellisenä vuotena. Metsästyskieltoa sisämaassa jatketaan kolmen vuoden määräajaksi, ja muualla maassa metsästystä rajoitetaan metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä, jonka mukaisesti metsästäjä saa ottaa saaliiksi enintään kaksi merihanhea vuorokaudessa. Aikaistetussa peltometsästyksessä ei saa käyttää keinotekoista ravintohoukutinta.
Viime vuosikymmenellä jyrkästi vähentyneen nokikanan metsästys kielletään kokonaan kolmen vuoden määräajaksi. Tukkakoskelon osalta metsästyskielto kumotaan kantojen tilan parannuttua.
Asetukset tulevat voimaan 1.8.2023 alkavalle metsästysvuodelle.
Asetukset ja muistiot
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus vesilintujen hämärämetsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2023–2026
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsähanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2023–2024
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus merihanhen metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2023–2026
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus nokikanan metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2023–2026
- Maa- ja metsätalousministeriön asetus tukkakoskelon metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021–2024 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen kumoamisesta
- Muistio: Vesilintujen hämärämetsästyksen kieltäminen metsästysvuosina 2023-2026
- Muistio: Metsähanhen metsästyksen kieltäminen metsästysvuonna 2023–2024
- Muistio: Merihanhen metsästyksen kieltäminen metsästysvuosina 2023–2026
- Muistio: Nokikanan metsästyksen kieltäminen metsästysvuosina 2023–2026
- Muistio: Tukkakoskelon metsästyksen kieltämisestä metsästysvuosina 2021–2024 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen kumoaminen
Lisätietoja:
Vesa Ruusila, erätalousneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 051, etunimi.sukunimi(at)gov.fi
Janne Pitkänen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
p. 0295 162 338, etunimi.sukunimi(at)gov.fi