Vuodenvaihteen 2007/2008 muutoksia maa- ja metsätaloudessa

Ensi vuoden alusta kumoutuvat maaseutuelinkeinojen rahoituslaista nykyistä maatalouden rakennetukijärjestelmää koskevat säännökset. Tätä ennen vireille tulleet hakemukset käsitellään vanhojen sääntöjen mukaan.

Uuden lainsäädännön mukaisia nuoren viljelijän aloitustukia ja maatalouden investointitukia voi hakea sen jälkeen, kun asiasta on annettu valtioneuvoston asetuksella tarkemmat säännökset sekä tarvittavat lomakkeet ja tietojärjestelmät ovat käytössä.

Nuoren viljelijän aloitustuen haku on tarkoitus avata mahdollisimman pian vuoden 2008 alkupuolella. Maatalouden investointitukien haku aiotaan avata käytettävissä olevien varojen mukaan myöhemmin vuoden 2008 aikana. Uuden rakennetukilainsäädännön sisältämistä muutoksista tiedotetaan tarkemmin erikseen.

Elintarvikkeet ja terveys

Rehulaki uudistuu ensi vuoden alussa. Laki uudistaa, yhdenmukaistaa ja selventää rehuja koskevaa lainsäädäntöä. Laissa otetaan huomioon EU:n rehulainsäädäntö, kansalliset kehittämistavoitteet ja käytännössä esiin tulleet muutostarpeet.

Laissa säädetään rehuja koskevista yleisistä vaatimuksista, rehualan toimijoille ja rehunäytteitä tutkiville laboratorioille asetettavista vaatimuksista, viranomaisista sekä hallinnollisista pakkokeinoista ja rangaistuksista. Lain soveltamisalaan kuuluvat kaikki rehujen tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheet sekä rehujen käyttö.

Rehujen yleiset turvallisuus- ja laatuvaatimukset koskevat kaikkea toimintaa. Tiukimmat velvoitteet koskevat rehualan toimijaa. Rehualan toimijaksi luetaan myös tuottaja, joka käyttää rehua omistamiensa tai hallitsemiensa elintarvikkeita tuottavien eläinten ruokkimiseen.

Rehulain päävastuullisena valvontaviranomaisena toimii Evira. Se vastaa rehulain nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonnasta sekä laatii muun muassa monivuotisen kansallisen valvontasuunnitelman ja hyväksyy viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksyttävät laboratoriot. Evira myös julkaisee luetteloa rehualan toimijoista ja hyväksytyistä laboratorioista.

Metsätalous

Yhteismetsälaki muuttuu vuoden vaihteessa. Muutosten tarkoituksena on parantaa yhteismetsien toimintaedellytyksiä kestävän metsätalouden harjoittamismuotona, edistää uusien yhteismetsien perustamista sekä ehkäistä yhteismetsäosuuksien pirstoutumista. Lisäksi muutoksilla pyritään ehkäisemään metsänomistajien passivoitumista parantamalla edellytyksiä uusien osakkaiden liittymiseksi yhteismetsään.

Yhteismetsän muodostamisen peruuttamattomuutta lievennetään. Sopimukseen perustuvan yhteismetsän osakaskunta voi tietyin edellytyksin päättää yhteismetsän jakamisesta osakaskiinteistöjen kesken. Osakaskunta voi myös antaa suostumuksensa siihen, että osuutensa erottamista haluava osakas saa osuuttaan vastaavan alueen erotetuksi yhteismetsästä.

Sopimukseen perustuvassa yhteismetsässä nykyisestä äänioikeuden käyttöä koskevasta rajoituksesta voi poiketa ohjesääntömääräyksellä. Perustettavan yhteismetsän ohjesäännössä yksittäisen osakkaan äänioikeus voidaan nostaa nykyisestä 10 prosentista enintään 50 prosenttiin.

Yhteismetsän osakkaan moiteoikeus laajennetaan koskemaan osakaskunnan kokouksen lisäksi myös hoitokunnan päätöksiä. Lakimuutoksella myös täsmennetään yhteismetsän hoitokunnan ja osakaskunnan kokouksen toimivaltaa koskevia säännöksiä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Susanna Paakkola, p. (09) 1605 2331 (investointituet)
ylitarkastaja Marita Aalto, p. (09) 1605 3346 (rehulaki)
hallitusneuvos Vilppu Talvitie, p (09) 160 52293 (yhteismetsät)