Maa- ja metsätalousministeriö esittää täydennyksiä haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaan

Maa- ja metsätalousministeriö 18.2.2019 9.09
Tiedote

Maa- ja metsätalousministeriö esittää täydennyksiä viime vuonna ensimmäistä kertaa laadittuun haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaan. Täydennysehdotus sisältää toimenpiteitä EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjen 12 uuden lajin torjumiseksi. Hallintasuunnitelman sisältöön voi vaikuttaa tänään alkaneella lausuntokierroksella. Määräaika lausunnoille on 5.4.2019.

EU:n vieraslajiluetteloon jo aikaisemmin sisältyneiden 37 lajin hallintasuunnitelma hyväksyttiin maa- ja metsätalousministeriössä maaliskuussa 2018. Hallintasuunnitelmakokonaisuutta täydentävät nyt ensisijaiset torjuntaehdotukset EU:n yhdeksälle uudelle vieraslajikasville, kahdelle uudelle nisäkkäälle ja yhdelle linnulle. Lajeista kahden kasvilajin (jättipalsami ja kaukasianjättiputki) ja kahden nisäkäslajin (piisami ja supikoira) tiedetään jo vakiintuneen Suomeen. 

Vieraslajien torjuntaan käytettävissä olevat resurssit pyritään suunnitelman avulla ohjaamaan kustannustehokkaasti tärkeimpiin kohteisiin Suomessa. Toimenpide-ehdotuksissa otetaan kantaa siihen, miten, missä ja millä aikataululla eri vieraslajeihin tulisi kohdistaa toimenpiteitä sekä mitkä ovat pääasialliset vastuu- ja yhteistyötahot toimenpiteiden toteuttamiseksi. Esitetyt torjuntatoimet perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE:n tuoreeseen selvitykseen uusien vieraslajien levinneisyydestä, leviämisväylistä ja hallintatoimenpiteistä. 

Jättiputket tarkoitus hävittää Suomesta kokonaan 

Kaukasianjättiputki ja muut jättiputket tulee ehdotuksen mukaan hävittää Suomesta 20 vuoden kuluessa. Torjunta kannattaa aloittaa asutuksen keskeltä, virkistysalueilta sekä luonnonsuojelualueilta. Kustannustehokkainta on aloittaa torjunta esiintymistä, joista jättiputki leviää helposti ympäristöönsä sekä uusista esiintymistä, joihin ei vielä ole kehittynyt siemenpankkia. Torjunnan onnistumisen kannalta on tärkeää, että jättiputkijäte ja jättiputkea sisältävät maa-ainekset hävitetään asianmukaisesti.

Jättipalsamin torjunta kannattaa puolestaan keskittää luonnoltaan arvokkaimmille alueille, joita ovat erityisesti suojelualueet ja niiden lähellä sijaitsevat alueet sekä erilaiset rannat, kuten rantalehdot ja purojen ja jokien rannat. Jättipalsamin leviämistä on pyrittävä estämään erityisesti siellä, missä laji on vielä vähälukuinen. Virtavesien rannoilla torjunta tulee aloittaa yläjuoksulta. 

Puutarhaharrastajia pitää valistaa koristekasveina käytettävien arabiansulkahirssin ja mesisilkkiyrtin maahantuontikiellosta. Tärkeää on lisäksi tiedottaa Suomen rajojen tuntumassa olevien haitallisten vieraslajikasvien leviämismahdollisuuksista Suomeen. EU:n vieraslajiluettelossa tällaisia uusia lajeja ovat kiehkuravesirutto, kampaärviä, peittolapaheinä, vesikaijalehti ja värigunnera. 

Supikoiraa torjuttaisiin erityisesti Lapissa ja lintukosteikoilla

Supikoira on levinnyt koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Supikoiran pyynti tulee ehdotuksen mukaan kohdistaa ensisijaisesti Lappiin naapurimaihin leviämisen estämiseksi sekä toisaalta myös tärkeimmille lintukosteikoille ja saaristoon, missä lajista voi olla eniten haittaa linnustoille. 

Piisamikanta on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt Suomessa luontaisesti. Sen pyyntiä suositellaan silti jatkettavaksi edelleen, mutta erityisiä kohdistamistarpeita ei tällä hetkellä ole tiedossa. Piisamin levinneisyysalueen laajuus vaatii edelleen selvittämistä.

Suunnitelma koskee vain haitallisiksi arvioituja vieraslajeja 

Vieraslajiksi kutsutaan kasvi-, eläin- tai eliölajia, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella alueelle, jonne se ei olisi muuten – esimerkiksi maantieteellisen esteen takia – voinut levitä. Vieraslajeja on Euroopassa tuhansia, mutta vain osa niistä aiheuttaa niin merkittäviä haittoja, että niiden aktiivista torjuntaa pidetään joko EU:n tasolla tai Suomessa tarpeellisena. EU:n tai kansalliseen luetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa päästää luontoon, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa.

EU:n tai kansallisessa luettelossa nimetyt haitalliset vieraslajit uhkaavat levitessään luonnon monimuotoisuutta ja voivat aiheuttaa myös monenlaista muuta haittaa yhteiskunnassa. Haitallinen vieraslaji voi joko kokonaan syrjäyttää tai yksipuolistaa alkuperäislajistoa, levittää tauteja tai loisia tai esimerkiksi haitata alueiden virkistyskäyttöä. Vieraslajit voivat haitata myös maa- ja metsätalouden sekä riista-, kala- ja porotalouden harjoittamista, ja niiden torjunta on siksi näillä aloilla keskeinen osa ilmastonmuutokseen varautumista.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 0295 162 259
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 0295 162 456
Sähköpostiosoitteet: [email protected] 

Eläimet ja kasvit Vieraslajit