Seijanpäivän myrskytuhot painottuivat Lounais-Suomeen

Häme-Uudenmaan alueella puustoa vahingoittui noin 0,2 miljoonaa kuutiometriä, arvoltaan 6-8 miljoonaan euroa. Kovimmin myrsky koetteli alueen länsipäätä; Humppilaa, Jokioista ja Tammelaa sekä myös hieman etelämpänä Karkkilan, Nummi-Pusulan ja Vihdin seutua. Etelä-Savossa tuhot olivat noin satatuhatta kuutiometriä. Vaasan ja Helsinki-Porvoon seutujen rannikkoalueilla tuhoutui 50 000 - 100 000 kuutiometriä puuta. Myös Keski-Suomessa tuhojen arvioidaan nousevan yli viidenkymmenentuhannen kuutiometrin.

Metsätuhoarvio perustuu Suomen metsäkeskuksen yhdessä eri metsätoimijoiden kanssa tekemään paikalliseen arvioon ja Ilmatieteenlaitoksen tuulitietoihin. Maa- ja metsätalousministeriö ei käynnistä tuulituhoalueiden ilmakuvausta, sillä tuhot sijaitsevat hyvin laajalla alueella eri puolilla Suomea.

Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyissä on kaikkiaan vahingoittunut puustoa noin 3 miljoonaa kuutiometriä, joka on arvoltaan noin 100 miljoonaa euroa. Määrä on pienempi kuin Tapani-myrskyn vuonna 2011 aiheuttamat tuhot. Tuolloin tuulet kaatoivat kaikkiaan 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Jos vahingoittuneita havupuita on metsässä yli kahdenkymmenen ryhmä, ne tulee poistaa hyönteistuhojen torjumiseksi viimeistään ensi kesänä. Tuoreet tuulenkaadot kannattaa poistaa juhannukseen mennessä. Hyönteistuhoriskejä on erityisen tärkeä ehkäistä Salpausselän eteläpuoleisella alueella, jonka kuusikoita kirjanpainajat vaivaavat jo ennestään. Kirjanpainajat lisääntyvät järeiden kuusien rungoilla. Metsänomistaja voi halutessaan jättää yksittäisiä kaatuneita lehti- ja mäntypuita sekä pieniä kuusia metsään lisäämään luonnon monimuotoisuutta, koska ne eivät lisää kirjanpainajatuhoja.

Myrskypuiden korjuu on syytä jättää ammattilaisen tehtäväksi, koska työ vaatii erityistä huolellisuutta ja on hyvä hoitaa koneellisesti. Myös tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella tulee välttää. Erityisesti on huolehdittava, etteivät lapset mene leikkimään myrskytuhopuiden tai niiden juurakoiden läheisyyteen. Jos omistaa metsää tuhoalueella, kannattaa olla yhteydessä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen, metsäpalveluyrittäjään tai metsäyhtiöön jatkotoimia varten.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Sanna Paanukoski, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2449
valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen, Suomen metsäkeskus, p. 0400 653 863