Tietoa brexitistä

Ajankohtainen tilanne

EU on valmis allekirjoittamaan Ison-Britannian hallituksen kanssa sovitun erosopimuksen. Ison-Britannian parlamentin alahuone ei ole kuitenkaan hyväksynyt erosopimusta.

EU lähtee siitä, että erosopimus on paras mahdollinen kompromissi, ja ainoa tapa varmistaa Ison-Britannian hallittu ero unionista. EU ei enää halua avata sopimusta. Jatko riippuu Ison-Britannian sisäpoliittisesta tilanteesta ja tahtotilasta. Vaihtoehtoisia skenaarioita on useita. Ison-Britannian on selvennettävä, miten se haluaa asiassa edetä. EU ottaa sen jälkeen yhtenäisesti kantaa Ison-Britannian mahdollisiin ehdotuksiin.

Taustaa

Isossa-Britanniassa järjestettiin 23.6.2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Äänestäjistä 51,9 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta. Iso-Britannia jätti EU:lle eroilmoituksensa 29.3.2017. Siitä käynnistyi eroneuvotteluille varattu kahden vuoden määräaika.

Komission ja Ison-Britannian hallituksen erosopimusta koskevat neuvottelut päättyivät marraskuussa 2018. Erosopimuksella on tarkoitus varmistaa Ison-Britannian hallittu ero.

Erosopimukseen ei sisälly määräyksiä EU:n ja Ison-Britannian tulevasta suhteesta. Sitä koskevat neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun Iso-Britannia on eronnut EU:sta. Tulevan suhteen puitteista on neuvoteltu yhteinen poliittinen julistus.

Mikäli erosopimus ei tule voimaan eikä neuvotteluille annettua määräaikaa pidennetä, päädytään sopimuksettomaan eroon.

EU on valmis allekirjoittamaan Ison-Britannian hallituksen kanssa sovitun erosopimuksen. Ison-Britannian parlamentin alahuone ei kuitenkaan hyväksynyt erosopimusta 15.1., 12.3. ja 29.3.2019 pidetyissä äänestyksissä.

EU-maiden johtajat päättivät 11.4.2019 pidentää Ison-Britannian EU-eron määräaikaa 31.10.2019 asti. Ero voi tulla voimaan jo aiemmin, jos Iso-Britannia hyväksyy erosopimuksen.

Eurooppa-neuvosto on myös linjannut jälleen, että erosopimusta ei avata eikä Ison-Britannian ja EU:n tulevasta suhteesta neuvotella ennen Ison-Britannian eroa. Poliittista julistusta tulevasta suhteesta voidaan kuitenkin muuttaa, mikäli Britannian reunaehdot muuttuvat. 

EU ja jäsenvaltiot ovat varautuneet myös siihen, että Iso-Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta. 

Suomessa Ison-Britannian eroa käsitellään eri ministeriöissä kunkin ministeriön toimialan mukaisesti. Suomen kantojen yhteensovittamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Brexit maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Brexitissä Suomen ensisijaisena tavoitteena on Ison-Britannian hallittu ero EU:sta ja Suomen etujen turvaaminen EU:n jäsenvaltiona. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ei vaaranneta.   

Mahdollisen sopimuksettoman eron vaikutukset

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön ei ole tarvetta tehdä muutoksia Ison-Britannian sopimuksettoman eron johdosta. Ison-Britannian muuttuminen kolmanneksi maaksi on viittauksilla sidottu EU-säädöksiin ja Euroopan komissio tekee tarpeelliset muutokset säädösten sisältämiin maaluetteloihin riippuen siitä, mikä Britannian asema tulee olemaan. Komissio tekee muutokset myös kauppaa koskeviin tietojärjestelmiin. Lähtökohtaisesti Britannia ja sitä koskevat tiedot poistuvat mm. TRACES (Trade Control and Expert System) ja RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) –järjestelmistä. Komissio on antanut useita maa- ja metsätalousministeriön vastuualueen asioita koskevia varautumistiedonantoja, joissa selostetaan Brexitin vaikutuksia eri alueille.

Kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille on olemassa EU-tasolla yhtenäiset tuontiehdot ja sopimuksettoman eron tilanteessa Ison-Britannian suhteen noudatetaan niitä. Jos kolmansien maiden luokkia on useampia, komissio luokittelee Ison-Britannian. Komissio on laatinut 15 ehdotusta eläviä eläimiä ja eläimistä saatavia tuotteita, mukaan lukien heinät ja oljet, koskeviksi täytäntöönpanosäädöksiksi. Ehdotuksista äänestettiin kasveja, eläimiä, elintarvikkeita ja rehuja käsittelevän pysyvän komitean kokouksessa 9.4.2019 ja niiden puolesta äänestivät kaikki jäsenvaltiot. Täytäntöönpanosäädösten voimaantulo riippuu siitä, päädytäänkö sopimuksettomaan eroon vai ei.

Vientivaatimukset sopimuksettomassa erossa asettaa Iso-Britannia.

Tuonnin ja viennin osalta Ruokavirasto ja Tulli ohjeistavat toimijoita. Ruokaviraston internetsivujen Tuonti ja Vienti –osiossa on saatavissa tarkempaa tietoa. Samoin Tullin internetsivuilla on Brexit-osio, jossa on tarkempaa tietoa. Myös Ison-Britannian valtionhallinnon internetsivuilla on tietoa sopimuksettoman eron vaikutuksista tuontiin ja vientiin.

Ruokavirasto valvoo kasvien, kasvituotteiden, elävien eläinten sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuontia. Tulli valvoo ei-eläinperäisten elintarvikkeiden tuontia (esim. vihannekset, hedelmät, juomat, makeiset, keksit).

Elävät eläimet ml. lemmikkieläimet

Elävien eläinten tuonti muuttuu kolmasmaatuonniksi, mutta Suomeen ei juuri tuoda Isosta-Britanniasta eläimiä. Suomeen tuodaan lähinnä siipikarjauntuvikkoja ja kotieläinten spermaa. Näiden tuonti tapahtuu jatkossakin Helsinki-Vantaan lentokentän kautta. Ko. lentokentällä on näiden lajien tuontiin hyväksytty eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema.

EU:n ja Ison-Britannian välillä on keskusteltu siitä, että nykyisiä EU:n sisämarkkinakaupan mukaisia todistuksia käytettäisiin kuitenkin elävien eläinten ja eläinten sukusolujen siirroissa Ison-Britannian ja EU:n välillä vuoden 2019 loppuun saakka.

Lemmikkieläimet

EU:n lemmikkieläinpassi ei ole enää voimassa Isossa-Britanniassa eikä sitä voida käyttää tuotaessa lemmikkieläimiä Isosta-Britanniasta EU:n jäsenvaltioihin. Minkälaisilla ehdoilla lemmikkieläimiä voi tuoda riippuu siitä, mihin kolmansien maiden luokkaan komissio luokittelee Ison-Britannian vai luokitteleeko ollenkaan. Tällä hetkellä olevien tietojen mukaan komissio ei olisi luokittelemassa Isoa-Britanniaa, mikä tarkoittaisi sitä, että Isosta-Britanniasta tuotavien koirien, kissojen ja frettien pitäisi olla testattu vähintään kolme kuukautta ennen matkustuspäivää raivotautivasta-aineiden varalta.

Lemmikkieläinten viennin osalta on mahdollista, että Iso-Britannia mm. palauttaa vaatimuksen kuuden kuukauden tuontikaranteenista.

Tietoa lemmikkien tuonteihin ja siirtoihin liittyen Ison-Britannian valtionhallinnon sivuilla (en)

Eläimistä saatavat elintarvikkeet ja muut tuotteet

Kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille on olemassa EU-tasolla yhtenäiset tuontiehdot ja sopimuksettoman eron tilanteessa Ison-Britannian suhteen noudatetaan niitä. Jos kolmansien maiden luokkia on useampia, komissio luokittelee Ison-Britannian. Suurin osa tuotteista tulee Suomeen Isosta-Britanniasta jonkin toisen EU:n jäsenvaltion kautta, joka hoitaa eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen, joten rajatarkastusten ei Suomessa odoteta juuri lisääntyvän.

Ei-eläinperäiset elintarvikkeet

Isosta-Britanniasta tulee kolmasmaa ja kaikki Ison-Britannian ja EU:n jäsenvaltioiden välillä liikkuvat tavarat on tulliselvitettävä. Tuojat ja viejät ovat vastuussa tavaran tulliselvityksestä. EU:n jäsenvaltioiden ja Ison-Britannian välisellä rajalla aletaan noudattaa kolmansiin maihin sovellettavia tullisäännöksiä ja -tariffeja, mikä tarkoittaa esimerkiksi EU:n tullimääräyksiin sekä terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiin liittyviä tarkastuksia ja valvontaa. Rajalla tehtävät tarkastukset aiheuttaisivat huomattavia viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja vaikeuksia satamissa.

Kasvit ja kasvituotteet

Isosta-Britanniasta tuotavilta kasveilta ja kasvituotteilta vaaditaan kasvinterveystodistus kuten muiltakin kolmansilta mailta tuotavilta kasveilta ja kasvituotteilta. Viennissä Iso-Britannia vaatii kasvinterveystodistuksen niiltä kasveilta ja kasvituotteilta, joilla käytetään EU:n alueella kasvipassia.

Puutavara

Vientivaatimukset sopimuksettomassa erossa asettaa Iso-Britannia. Puutavaralle on jo nyt EU-säädöksissä Isoon-Britanniaan vietäessä lämpökäsittelyvaatimus, sillä siellä on suoja-alueita kasvintuhoojille, joita esiintyy Suomessa. Isoon-Britanniaan vietävä puutavara varustetaan Ruokaviraston myöntämällä kasvinterveystodistuksella.

Siemenistä lisättävät lajikkeet ja EU:n lajikeluettelo

Isosta-Britanniasta ei voi enää tuoda siemeniä EU:n markkinoille. Tämä johtuu siitä, että Iso-Britannia ja EU eivät ole tehneet sopimusta, jolla Britannian siemenjärjestelmän todetaan vastaavan EU:n siemenjärjestelmää, mikä on edellytys tuonnille kolmansista maista.

EU:n markkinoilta poistuvat ne lajikkeet, jotka ovat EU:n yhteisestä kasvilajikeluettelosta vain Ison-Britannian listaamina ja/tai joita ylläpidetään pelkästään Isossa-Britanniassa. Tällaisten lajikkeiden markkinoinnin jatkuminen on mahdollista ainoastaan, jos lajikkeet rekisteröidään kasvilajikeluetteloon jossakin EU:n jäsenvaltiossa edellyttäen, että lajikkeiden ylläpito tapahtuu myös tässä maassa. Rekisteröintien tekeminen on toimijoiden vastuulla.

Rehut

Kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille on olemassa EU-tasolla yhtenäiset tuontiehdot ja sopimuksettoman eron tilanteessa Ison-Britannian suhteen noudatetaan niitä.

Lannoitevalmisteet

Lannoiteasetuksen (EY) N:o 2003/2003 mukaan valmistaja on henkilö, joka on vastuussa lannoitevalmisteen saattamisessa EU:n markkinoille. Käsite kattaa myös maahantuojan. Lannoitevalmisteiden valmistajan on oltava sijoittunut johonkin EU:n jäsenvaltioon ja valmistaja on vastuussa muun muassa siitä, että ”EY-lannoite” on em. asetuksen säännösten mukainen. Isoon-Britanniaan sijoittuneita valmistajia ei eroamispäivästä alkaen enää pidetä EU:n jäsenvaltioon sijoittuneina toimijoina. ”EY-lannoitteiden” tuonti Isosta-Britanniasta on kuitenkin mahdollista eroamispäivän jälkeenkin. Tällöin EU:n jäsenvaltioon sijoittuneen maahantuojan, joksi katsotaan myös ennen eroamispäivää ollut jakelija, on noudatettava em. asetuksessa mainittuja valmistajien velvoitteita.

Muiden lannoitevalmisteiden kuin ”EY-lannoitteiden” tuonnissa noudatetaan Suomen kansallista lannoitevalmistelainsäädäntöä. Muiden kuin ”EY-lannoitteiden” viennissä Isoon-Britanniaan noudatetaan Ison-Britannian kansallista lannoitevalmistelainsäädäntöä.

Kasvinsuojeluaineet

Kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille on olemassa EU-tasolla yhtenäiset tuontiehdot ja sopimuksettoman eron tilanteessa Ison-Britannian suhteen noudatetaan niitä. Suomessa saa myydä ja käyttää ainoastaan Turvallisuus – ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä kasvinsuojeluaineita.

Ison-Britannian ero vaikuttaa voimakkaasti kasvinsuojeluaineiden hyväksymiseen ja jäämien enimmäismäärien asettamiseen liittyvään riskinarviointityöhön. Kasvinsuojeluaineiden hyväksymisessä ja jäämien enimmäismäärien arvioinnissa EU:n jäsenvaltiot vastaavat suuresta riskinarviointityön osasta ja Iso-Britannia on tehnyt erittäin paljon arviointeja. Eron jälkeen Iso-Britannia ei voi enää toimia arvioivana jäsenvaltiona. Isolle-Britannialle kuuluvat tehtävät on jaettu tai tullaan jakamaan EU:n jäsenvaltioiden kesken ennen eroamispäivää. Näin ollen Ison-Britannian ero tulee vaatimaan kaikilta jäsenvaltioilta lisäresursseja näihin tehtäviin.

Eläinlääkkeet ml. eläinrokotteet

Lääkkeen myyntiluvan haltijan on sijaittava EU:n jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on yhteistyössä Euroopan lääkeviraston (EMA) ja lääkealan toimijoiden kanssa kartoittanut tuotteita, joiden myyntiluvan haltija sijaitsee Isossa-Britanniassa. Suuri osa toimijoista on jo siirtänyt myyntiluvan tai toimintansa EU- tai ETA-maahan, jolloin niiden toiminta voi jatkua eroamispäivän jälkeen ennallaan. Fimea on myös ohjeistanut myyntiluvan haltijoita ja muita toimijoita tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta saatavuushäiriöiden ehkäisemiseksi. Fimeaan on perustettu tilanteen seuraamista varten Brexit -saatavuusryhmä. Tilannekuvaa päivitetään ja toimenpiteitä jatketaan yhteistyössä lääkealan toimijoiden kanssa, jotta katkoksia lääkkeiden saatavuuteen ei syntyisi. Myyntiluvan haltijoiden on ilmoitettava mahdolliset saatavuushäiriöt kaksi kuukautta ennen niiden alkamista. Mikäli eläinlääkkeiden osalta ilmenee saatavuusongelmia, voidaan niitä paikata erityis- ja poikkeuslupamenettelyillä. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että eläinlääkkeiden osalta olisi odotettavissa saatavuusongelmia.  

Eläinlääkärinammatin harjoittaminen

Suomessa eläinlääkärin ammattia saa harjoittaa vain henkilö, joka on laillistettu Suomessa eläinlääkäriksi tai jolla on väliaikainen oikeus eläinlääkärinammatin harjoittamiseen. Eläinlääkärien laillistamisesta huolehtii Ruokavirasto. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut suositukset ammattipätevyyden tunnustamisesta sopimuksettoman eron varalta. Nämä suositukset on välitetty Ruokavirastolle. Suositusten pohjalta Ruokavirasto on antanut ohjeet Isossa-Britanniassa suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta ja eläinlääkäreiden laillistamisesta.

Katso myös

Valtioneuvoston kanslia: tietoa Brexitistä

Ruokavirasto: Brexit

Tulli: Brexit henkilöasiakkaalle

Tulli: Brexit yritysasiakkaalle

Komission tiedote Brexitistä ja liikkumisesta (en)

Komission varautumistiedotteet sopimuksettoman eron varalta

Tietoa Brexitistä Ison-Britannian valtionhallinnon sivuilla (en)