Tietoa brexitistä

Ajankohtainen tilanne

EU on valmis allekirjoittamaan Britannian hallituksen kanssa sovitun erosopimuksen. Britannian parlamentin alahuone ei kuitenkaan hyväksynyt erosopimusta 15. ja 29.1.2019 pidetyissä äänestyksissä.

EU lähtee siitä, että erosopimus on paras mahdollinen kompromissi, ja ainoa tapa varmistaa Britannian hallittu ero unionista. EU ei enää halua avata sopimusta. Jatko riippuu Britannian sisäpoliittisesta tilanteesta ja tahtotilasta. Vaihtoehtoisia skenaarioita on useita. Britannian on selvennettävä, miten se haluaa asiassa edetä. EU ottaa sen jälkeen yhtenäisesti kantaa Britannian mahdollisiin ehdotuksiin.

Taustaa

Britanniassa järjestettiin 23.6.2016 kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä. Äänestäjistä 51,9 % äänesti Euroopan unionista eroamisen puolesta. Britannia jätti EU:lle eroilmoituksensa 29.3.2017. Siitä käynnistyi eroneuvotteluille varattu kahden vuoden määräaika.

Komission ja Britannian hallituksen erosopimusta koskevat neuvottelut päättyivät marraskuussa 2018. Erosopimuksella on tarkoitus varmistaa Britannian hallittu ero.

Erosopimukseen ei sisälly määräyksiä EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Sitä koskevat neuvottelut voidaan aloittaa vasta, kun Britannia on eronnut EU:sta. Tulevan suhteen puitteista on neuvoteltu yhteinen poliittinen julistus.

Mikäli erosopimus ei tule voimaan 30.3.2019 eikä neuvotteluille annettua määräaikaa pidennetä, päädytään sopimuksettomaan eroon.

Suomessa Britannian eroa käsitellään eri ministeriöissä kunkin ministeriön toimialan mukaisesti. Suomen kantojen yhteensovittamisesta vastaa valtioneuvoston kanslia.

Brexit maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla

Brexitissä Suomen ensisijaisena tavoitteena on Britannian hallittu ero EU:sta ja Suomen etujen turvaaminen EU:n jäsenvaltiona. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että EU:n yhtenäisyyttä ja sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ei vaaranneta.   

Mahdollisen sopimuksettoman eron vaikutukset

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön ei ole tarvetta tehdä muutoksia Britannian sopimuksettoman eron johdosta. Britannian muuttuminen kolmanneksi maaksi on viittauksilla sidottu EU-säädöksiin ja Euroopan komissio tekee tarpeelliset muutokset säädösten sisältämiin maaluetteloihin riippuen siitä, mikä Britannian asema tulee olemaan. Komissio tekee muutokset myös kauppaa koskeviin tietojärjestelmiin. Lähtökohtaisesti Britannia ja sitä koskevat tiedot poistuvat mm. TRACES (Trade Control and Expert System) ja RASFF (Rapid Alert System for Food and Feed) –järjestelmistä. Komissio on antanut useita maa- ja metsätalousministeriön vastuualueen asioita koskevia varautumistiedonantoja, joissa selostetaan Brexitin vaikutuksia eri alueille.

Kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille on olemassa EU-tasolla yhtenäiset tuontiehdot ja sopimuksettoman eron tilanteessa Britannian suhteen noudatetaan niitä. Jos kolmansien maiden luokkia on useampia, komissio luokittelee Britannian. Komissio on laatimassa 15 täytäntöönpanosäädöstä eläville eläimille ja eläimistä saataville tuotteille mukaan lukien heinät ja oljet. Nämä tuodaan näillä näkymin äänestettäväksi kasveja, eläimiä, elintarvikkeita ja rehuja käsittelevän pysyvän komitean kokoukseen helmikuussa 2019.

Vientivaatimukset sopimuksettomassa erossa asettaa Britannia.

Tuonnin ja viennin osalta Ruokavirasto ja Tulli ohjeistavat toimijoita. Ruokaviraston internetsivujen Tuonti ja Vienti –osiossa on saatavissa tarkempaa tietoa. Samoin Tullin internetsivuilla on Brexit-osio, jossa on tarkempaa tietoa. Myös Britannian valtionhallinnon internetsivuilla on tietoa sopimuksettoman eron vaikutuksista tuontiin ja vientiin.

Ruokavirasto valvoo kasvien, kasvituotteiden, elävien eläinten sekä eläimistä saatavien elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden tuontia. Tulli valvoo ei-eläinperäisten elintarvikkeiden tuontia (esim. vihannekset, hedelmät, juomat, makeiset, keksit).

Elävät eläimet ml. lemmikkieläimet

Elävien eläinten tuonti muuttuu kolmasmaatuonniksi, mutta Suomeen ei juuri tuoda Britanniasta eläimiä. Suomeen tuodaan lähinnä siipikarjauntuvikkoja ja kotieläinten spermaa. Näiden tuonti tapahtuu jatkossakin Helsinki-Vantaan lentokentän kautta. Ko. lentokentällä on näiden lajien tuontiin hyväksytty eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema.

Lemmikkieläimet

EU:n lemmikkieläinpassi ei ole enää voimassa Britanniassa eikä sitä voida käyttää tuotaessa lemmikkieläimiä Britanniasta EU:n jäsenvaltioihin. Minkälaisilla ehdoilla lemmikkieläimiä voi tuoda riippuu siitä, mihin kolmansien maiden luokkaan komissio luokittelee Britannian vai luokitteleeko ollenkaan. Tällä hetkellä olevien tietojen mukaan komissio ei olisi luokittelemassa Britanniaa, mikä tarkoittaisi sitä, että Britannia päätyisi raivotaudin osalta samaan riskiluokkaan kuin esim. Intia. Tämä puolestaan tarkoittaisi sitä, että Britanniasta huhtikuussa tuotavien koirien, kissojen ja frettien pitäisi olla testattu jo tammikuun alussa (vähintään kolme kuukautta ennen matkustuspäivää) raivotautivasta-aineiden varalta. Myös Suomessa tulee siten varautua siihen, että esim. koiria saapuu eropäivän jälkeen Helsinki-Vantaan lentokentälle ilman, että ne täyttäisivät tuontivaatimuksia.

Lemmikkieläinten viennin osalta on mahdollista, että Britannia mm. palauttaa vaatimuksen kuuden kuukauden tuontikaranteenista.

Eläimistä saatavat elintarvikkeet ja muut tuotteet

Kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille on olemassa EU-tasolla yhtenäiset tuontiehdot ja sopimuksettoman eron tilanteessa Britannian suhteen noudatetaan niitä. Jos kolmansien maiden luokkia on useampia, komissio luokittelee Britannian. Suurin osa tuotteista tulee Suomeen Britanniasta jonkin toisen EU:n jäsenvaltion kautta, joka hoitaa eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen, joten rajatarkastusten ei Suomessa odoteta juuri lisääntyvän.

Ei-eläinperäiset elintarvikkeet

Britanniasta tulee kolmasmaa ja kaikki Britannian ja EU:n jäsenvaltioiden välillä liikkuvat tavarat on tulliselvitettävä. Tuojat ja viejät ovat vastuussa tavaran tulliselvityksestä. EU:n jäsenvaltioiden ja Britannian välisellä rajalla aletaan noudattaa kolmansiin maihin sovellettavia tullisäännöksiä ja -tariffeja, mikä tarkoittaa esimerkiksi EU:n tullimääräyksiin sekä terveys- ja kasvinsuojelusäännöksiin liittyviä tarkastuksia ja valvontaa. Rajalla tehtävät tarkastukset aiheuttaisivat huomattavia viivästyksiä esimerkiksi tieliikenteessä ja vaikeuksia satamissa.

Kasvit ja kasvituotteet

Britanniasta tuotavilta kasveilta ja kasvituotteilta vaaditaan kasvinterveystodistus kuten muiltakin kolmansilta mailta tuotavilta kasveilta ja kasvituotteilta. Viennissä Britannia vaatii kasvinterveystodistuksen niiltä kasveilta ja kasvituotteilta, joilla käytetään EU:n alueella kasvipassia.

Puutavara

Vientivaatimukset sopimuksettomassa erossa asettaa Britannia. Puutavaralle on jo nyt EU-säädöksissä Britanniaan vietäessä lämpökäsittelyvaatimus, sillä siellä on suoja-alueita kasvintuhoojille, joita esiintyy Suomessa. Britanniaan vietävä puutavara varustetaan Ruokaviraston myöntämällä kasvinterveystodistuksella.

Siemenistä lisättävät lajikkeet ja EU:n lajikeluettelo

Britanniasta ei voi enää tuoda siemeniä EU:n markkinoille. Tämä johtuu siitä, että Britannia ja EU eivät ole tehneet sopimusta, jolla Britannian siemenjärjestelmän todetaan vastaavan EU:n siemenjärjestelmää, mikä on edellytys tuonnille kolmansista maista.

EU:n markkinoilta poistuvat ne lajikkeet, jotka ovat EU:n yhteisestä kasvilajikeluettelosta vain Britannian listaamina ja/tai joita ylläpidetään pelkästään Britanniassa. Tällaisten lajikkeiden markkinoinnin jatkuminen on mahdollista ainoastaan, jos lajikkeet rekisteröidään kasvilajikeluetteloon jossakin EU:n jäsenvaltiossa edellyttäen, että lajikkeiden ylläpito tapahtuu myös tässä maassa. Rekisteröintien tekeminen on toimijoiden vastuulla.

Rehut

Kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille on olemassa EU-tasolla yhtenäiset tuontiehdot ja sopimuksettoman eron tilanteessa Britannian suhteen noudatetaan niitä.

Lannoitevalmisteet

Lannoiteasetuksen (EY) N:o 2003/2003 mukaan valmistaja on henkilö, joka on vastuussa lannoitevalmisteen saattamisessa EU:n markkinoille. Käsite kattaa myös maahantuojan. Lannoitevalmisteiden valmistajan on oltava sijoittunut johonkin EU:n jäsenvaltioon ja valmistaja on vastuussa muun muassa siitä, että ”EY-lannoite” on em. asetuksen säännösten mukainen. Britanniaan sijoittuneita valmistajia ei eroamispäivästä alkaen enää pidetä EU:n jäsenvaltioon sijoittuneina toimijoina. ”EY-lannoitteiden” tuonti Britanniasta on kuitenkin mahdollista eroamispäivän jälkeenkin. Tällöin EU:n jäsenvaltioon sijoittuneen maahantuojan, joksi katsotaan myös ennen eroamispäivää ollut jakelija, on noudatettava em. asetuksessa mainittuja valmistajien velvoitteita.

Muiden lannoitevalmisteiden kuin ”EY-lannoitteiden” tuonnissa noudatetaan Suomen kansallista lannoitevalmistelainsäädäntöä. Muiden kuin ”EY-lannoitteiden” viennissä Britanniaan noudatetaan Britannian kansallista lannoitevalmistelainsäädäntöä.

Kasvinsuojeluaineet

Kolmansista maista tapahtuvalle tuonnille on olemassa EU-tasolla yhtenäiset tuontiehdot ja sopimuksettoman eron tilanteessa Britannian suhteen noudatetaan niitä. Suomessa saa myydä ja käyttää ainoastaan Turvallisuus – ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymiä kasvinsuojeluaineita.

Britannian ero vaikuttaa voimakkaasti kasvinsuojeluaineiden hyväksymiseen ja jäämien enimmäismäärien asettamiseen liittyvään riskinarviointityöhön. Kasvinsuojeluaineiden hyväksymisessä ja jäämien enimmäismäärien arvioinnissa EU:n jäsenvaltiot vastaavat suuresta riskinarviointityön osasta ja Britannia on tehnyt erittäin paljon arviointeja. Eron jälkeen Britannia ei voi enää toimia arvioivana jäsenvaltiona. Britannialle kuuluvat tehtävät on jaettu tai tullaan jakamaan EU:n jäsenvaltioiden kesken ennen eroamispäivää. Näin ollen Britannian ero tulee vaatimaan kaikilta jäsenvaltioilta lisäresursseja näihin tehtäviin.

Eläinlääkkeet ml. eläinrokotteet

Lääkkeen myyntiluvan haltijan on sijaittava EU:n jäsenvaltiossa tai ETA-valtiossa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on yhteistyössä Euroopan lääkeviraston (EMA) ja lääkealan toimijoiden kanssa kartoittanut tuotteita, joiden myyntiluvan haltija sijaitsee Britanniassa. Suuri osa toimijoista on jo siirtänyt myyntiluvan tai toimintansa EU- tai ETA-maahan, jolloin niiden toiminta voi jatkua eroamispäivän jälkeen ennallaan. Fimea on myös ohjeistanut myyntiluvan haltijoita ja muita toimijoita tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta saatavuushäiriöiden ehkäisemiseksi. Fimeaan on perustettu tilanteen seuraamista varten Brexit -saatavuusryhmä. Tilannekuvaa päivitetään ja toimenpiteitä jatketaan yhteistyössä lääkealan toimijoiden kanssa, jotta katkoksia lääkkeiden saatavuuteen ei syntyisi. Myyntiluvan haltijoiden on ilmoitettava mahdolliset saatavuushäiriöt kaksi kuukautta ennen niiden alkamista. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että eläinlääkkeiden osalta olisi odotettavissa saatavuusongelmia. Mikäli eläinlääkkeiden osalta ilmenee saatavuusongelmia, voidaan niitä paikata erityis- ja poikkeuslupamenettelyillä. 

Eläinlääkärinammatin harjoittaminen

Suomessa eläinlääkärin ammattia saa harjoittaa vain henkilö, joka on laillistettu Suomessa eläinlääkäriksi tai jolla on väliaikainen oikeus eläinlääkärinammatin harjoittamiseen. Eläinlääkärien laillistamisesta huolehtii Ruokavirasto. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laatinut suositukset ammattipätevyyden tunnustamisesta sopimuksettoman eron varalta. Nämä suositukset välitetään Ruokavirastolle. Suositusten pohjalta Ruokavirasto antaa ohjeet Britanniassa suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta ja eläinlääkäreiden laillistamisesta.
 

Katso myös

Valtioneuvoston kanslia: tietoa Brexitistä

Ruokavirasto

Tulli: Brexit henkilöasiakkaalle

Tulli: Brexit yritysasiakkaalle