Monivuotisia maanparannus- ja saneerauskasveja saa jatkossa kasvattaa samalla lohkolla kaksi vuotta ja apilat lisätään toimenpiteen kasvilistaan. Valtioneuvosto vahvisti muutokset ympäristökorvauksen asetukseen 16.4. istunnossaan.
Tenojoen lohikantojen tila jatkui heikkona vuonna 2025. Suomi ja Norja totesivat yhdessä, että lohenkalastusta ei voi avata tulevana kesänä. Kalastussääntöön ei sovittu muutoksia, joten kalastus tapahtuu vuonna 2024 voimaan tulleen kalastussäännön määräysten mukaisesti.
Etelä-Korea on myöntänyt Suomelle vientiluvan kuumennetuille siipikarjanlihavalmisteille. Päätös mahdollistaa korkeasti jalostettujen tuotteiden viennin kolmesta suomalaisesta laitoksesta ja tukee hallituksen tavoitetta kasvattaa elintarvikeviennin arvoa.
Valkoposkihanhien ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen hallintaan tähtäävät lakimuutokset on lähetetty lausuntokierrokselle. Hallituksen esitys sallisi valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen ja turvaisi valkoposkihanhen aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaukset elinkeinonharjoittajille. Lausuntokierros päättyy 11.5.2026.
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus maaseutu- ja saaristoalueilla puhuttivat eduskunnan pikkuparlamentin seminaarissa. Alueellisen eriarvoistumisen pysäyttämisessä korostui yhteistyön merkitys.
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmasta (METSO) vuosille 2026−2040. Ohjelman tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa. Ohjelma perustuu maanomistajien vapaaehtoisiin suojelu- ja luonnonhoitotoimiin.
Savolainen talkkuna / Savolainen talakkuna -nimien suojaus perustuu Savolaisen talkkunan maineeseen perinteisenä savolaisena viljatuotteena, jonka erityispiirteinä on sen tumma väri ja karkea rakenne. Suojaus on kuluttajalle tae siitä, että tuotteen alkuperä, raaka-aineet ja valmistusmenetelmä tunnetaan.
Suomen ruokamaakuvaa päivitetään yhdessä sidosryhmien ja yritysten kanssa. Tavoitteena on kirkastaa Suomen ruokamaakuvaa erottautuvaksi ja kiinnostavaksi sekä tuoda ruokamaakuvaa tukevat viestintämateriaalit ajantasaisiksi.
Maaseudun ja saariston asukkaille suunnatussa verkkokeskustelussa osallistujat pitivät luonnon tilan parantamista tärkeänä, mutta toivat esiin tarpeen selkeälle viestinnälle, oikeudenmukaiselle toimintatavalle ja paikallisten olosuhteiden huomioimiselle. Maanomistajien näkemykset jakautuvat hyötyjen ja kustannusten välillä. Tuloksia hyödynnetään kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelussa sekä maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämisessä.
Maa ja metsätalousministeriön järjestämä Sotka-päivä kokosi yli 150 kosteikkoluonnon, linnuston ja ennallistamisen asiantuntijaa Helsinkiin ja etäyhteyksien päähän. Seminaaripäivän teemana oli yhteistyö ja ennallistaminen osana riistalintujen ja kosteikkoluonnon elvytystä.
Elinvoimainen maaseutu on Suomen valtti. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö tarjoaa valtavat mahdollisuudet. Taloudellisen kasvun aikaansaaminen edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja ajatella.
Maa- ja metsätalousministeriö on asiantuntijaorganisaatio. Meillä työskentelee paljon muun muassa maa- ja metsätaloustieteiden, oikeus- ja hallintotieteiden sekä eläinlääketieteen huippuosaajia.
Maa- ja metsätalousministeriö on uudistuvan ja kestävän ruoka- ja luonnonvaratalouden mahdollistaja sekä luotettavien tietovarantojen tuottaja. Maa- ja metsätalousministeriö edistää toiminnallaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
