Tulvariskien hallinta paranee, kansalaiset mukaan suunnitteluun

Esityksen mukaan vesistöjen tulvimisesta, merenpinnan noususta aiheutuvista tulvista ja taajamien rankkasadetulvista aiheutuvat riskit arvioitaisiin ja riskien hallinta suunniteltaisiin koko maassa nykyistä järjestelmällisemmin ja yhdenmukaisin perustein. Vesitaloudellisten keinojen lisäksi huomiota kiinnitettäisiin erityisesti alueiden käytön suunnitteluun, rakentamisen ohjaukseen ja pelastustoimintaan. Vesistöjen tulvariskien hallinnassa otettaisiin huomioon olosuhteet ja toimenpiteet sekä paikallisesti että koko vesistöalueella.

Päävastuu vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskien hallinnan suunnittelussa olisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY). Vesistö- ja meritulvariskien osalta viranomaisten yhteistyö järjestettäisiin vesistöalueittain erityisissä tulvaryhmissä, jotka hyväksyisivät ELY:jen valmistelemat ehdotukset riskien hallintasuunnitelmiksi. Näiden suunnitelmien lopullisesta hyväksymisestä päättäisi maa- ja metsätalousministeriö. Rankkasateista taajamissa aiheutuvien hulevesitulvariskien arvioinnista ja niiden hallinnan suunnittelusta vastaisi puolestaan kunta.

Kansalaisille ja etutahoille turvattaisiin mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Keskeinen asema vesistöaluekohtaisen yhteistyön järjestämisessä olisi maakunnan liitoilla. Suunnitteluprosessin ja eri tahojen osallistumisen tarkoituksena on saavuttaa mahdollisimman laaja hyväksyntä sille, miten tulvariskien hallinta voidaan parhaiten järjestää.

Tulvariskien hallintasuunnitelmilla ei ratkaistaisi sitovasti, mitä toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi olisi toteutettava. Valtion ja kuntien sekä aluekehitysviranomaisten olisi kuitenkin otettava suunnitelmat huomioon toiminnassaan. Vesilaissa, ympäristösuojelulaissa ja vesienhoidon järjestämisestä annetussa laissa säädettäisiin tulvariskien hallintasuunnitelmien huomioon ottamisesta.

Nyt annettu lakiesitys on osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on parantaa varautumista sää- ja vesiolojen muutoksiin, erityisesti ääri-ilmiöiden yleistymiseen, ja edistää näin sopeutumista ilmastonmuutokseen. Myös uusi patoturvallisuuslaki, vesilain säännösten kehittäminen sekä tulvasuojelun tukemista, tulvavahinkojen korvaamista ja taajamien rankkasadevesien hallintaa koskevien säädösten uudistaminen palvelevat samaa tarkoitusta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Pekka Kemppainen, p. (09) 160 52249, 040 173 0249